Toppahousut tyttärelle, 9 dollaria.Aidot Levikset äidille, 9 dollaria.
Tuli taas mietittyä mikä niissä vaatteissa oikein maksaa.
Tytar kysyi viikolla, etta onhan Nokia suomesta. Puhe jatkui melkein samaan hengenvetoon: tyttaren luokkakaveri oli vaittanyt kiven kovaan, etta Nokia on Ghanasta, ei Suomesta. Mutta Suomesta se on, tytar totesi puheensa paatteeksi.
Nyt pännii ja sapettaa.
Jossain maissa lasketaan liput puolitankoon onnettomuuksien johdosta, tässä maassa suljetaan virastot ja koulut. Eilisen onnettomuuden johdosta kyseiset paikat olivat eilen iltapäivällä kiinni. Paitsi lasten koulu, joka on suljettu tänään.
Viime vuoden loppu ja tämän vuoden alku ovat olleet synkkiä. Kolme myrskyä ja kolme onnettomuutta. Ensimmäisessä myrskyssä upposi rahtilaiva,osa miehistöstä saatiin pelastettua. Toisen myrskyn aikaan upposi rahtialus eläinlasteineen. Ja nyt viime yönä lentokone.
Eilen illalla mies kysyi, onko wc tukossa, kun olimme menossa nukkumaan. Siis testaamaan. Nuppi ylös ja vetäisy. Hhmm. Uusi testaus ja sitten jo totuus valkeni wc:n lattialle. Kumihanskat käteen, pesuaineita viereen ja työvälineeksi puinen grillitikku. Säästän yksityiskohdilta. Voin vain todeta, että vetävän viemärin ääni kuulostaa klo 00.25 aikoihin omiin korviin enemmän kuin taivaalliselta.
On selvääkin selvempää,että auton valot kuluvat kun niitä käyttää. Ei sillä ole väliä näkeekö joku vastaantulija jos itse näkee minne ajaa ja ajaa vielä siinä keskellä tietä.



Eilen aamulla lähetin ystävälle tekstiviestin ja hetken päästä puhelin soi. Itkun sekaisella äänellä ystävä selitti, että veli on hengissä mutta tuttavaperheen mies on menehtynyt. Empatia, mukana eläminen, tunteiden jakaminen ja tsemppaus olivat sen puhelun aiheet. Puhelun päätyttyä huokaisin syvään.





