////

Life is too serious

to take it seriously.

Tänä aamuna:

Tytär kerratessaan kokeeseen: Äiti, poistettiinko sulta hermo ?

Mies, ennen kuin ehdin sanoa sanaakaan: Juu, kyllä, sen takia äidiltäsi on mennyt hermo kokonaan.

Pikkumies: Ai, siksikö äiti on niin hapan...

On, on ne rakkaita, kaikki.

paper, pizza,porridge

Päivälliseksi söimme tänään pizzaa paperilla. Turkkilainen leivinpaperi imeytyi pizzan pohjaan, eikä irronnut  millään muotoa. Maukasta pizzaa, mitä nyt paperinpalat kutittavat hieman kurkussa. Onneksi posti toi Suomesta paketin, mistä paljastui suklaata. Joutunee maistelemaan useamman palan.

Lapset saivat jo ennakkoon riisipuuroa heti koulusta tultuaan. Ruoka, jolle vielä viime vuonna sanottiin yäk, on tänä vuonna suurinta herkkua. Runsaasti kanelia ja sokeria päälllä. Vielä yksi puurokerta ja sitten on puurot tältä keväältä syöty.

Muistiin siis itselle. Suomiostoslistalle monta pakettia puuroriisiä ja leivinpaperia.

- - -

Miten helpoa sitä on sanoa lapsilleen miten arvokkaita, ainutkertaisia, ihania, parhaita, taitavia, osaavia, älykkäitä, oivaltavia, fiksuja, näppäriä, rakkaita he ovatkaan. Ja miten helppoa on unohtaa, että sellainen on itsekin.

Tämän hetkellisen minäenolemitäänminustaeiolemihinkäänminustaeitulekoskaanmitäänenosaamitään-kohtauksen vallitessa on parasta mennä levittämään vaatteet parvekkeelle kuivumaan ja sitten tiskamaan.
Tehdä sitä minkä taitaa parhaiten mitään ajattelematta.

+++

+ Lapset uivat eilen ensimmäistä kertaa meressä. Kaksi viikkoa mankumista tuotti tulosta.
+ Grillikausi avattiin eilen ja nyt se sitten jatkuu ainakin lokakuulle.
+ Pientä väriä kasvoilla havaittavissa. Jo oli aikakin.

Ja vielä naapurista, jos muistatte. Ei hätää, hän kyllä muistaa. Ei, tämä äkillinen paras kaveri- ystävyys ei loppunut tarroihin. Eilen ovikello soi ja siinä hän seisoi, pyhävaatteissaan lautanen kädessään valmiina tulemaan sisään. En sitten ollut kotona lauantaina ( olin, mutten vastannut puhelimeen) ja mikä tuo on, kysyi hän, osoittaen meidän sohvaviritelmää ( kulmasohva, joka rakennettu kolmesta sängystä ja missä on iso kasa tyynyjä selkänojana). Se on aivan liian iso, oli kommentti. Ja hänen luonaan on tultava käymään, eihän minulla ole muuta kuin aikaa. Liian isolle sohvalle en pyytänyt istumaan, enkä tarjonnut mitään. Huono emäntä ja huonoa suomikuvaa viedään eteenpäin mutta juuri nyt tarvitsen sitä suomalaista metrin sädettä ja yksityisyyttä.

Kesälomaan ja jos tiukaksi menee, Suomi-lomaan, on tasan 82 päivää. Eikä päivääkään enempää.

+20 and counting

T-paita. Shortsit.Hellemekko. Sandaalit.
Aurinkolasit. Vesipullo.
Emme valita.

Pakko tunnustaa, että toisella korvalla tai silmällä yritän lukea uutisia itänaapurista, mistä ei juuri mitään ole luettavissa missään uutistoimistossa.Tai jos on, saa lukea samasta asiasta kaksi versiota. Mitä siellä sitten tapahtuukaan, on sillä suora vaikutus tämän maan tilanteeseen. Huonoimmassa tapauksessa se tarkoittaa meille pitkää kesälomaa, joten emme edelleenkään valita.

backside of the houses

it's the time again

Tästä se taas alkaa.
Yksi aloittaa, toinen jatkaa, kolmas on jo päättänyt, neljäs vasta suunnittelee.
Missä koulussa lapset ovat ensi vuonna ?
Millä kielellä opiskella ?
Jatkaako kuin ennenkin, vaihtaa pääkaupungin kansainväliseen kouluun, palata kotimaahan, lähettää lapset sisäoppilaitokseen vai yrittää muuttaa jonnekin toisaalle perheenä.

Eikä yhtään helpota, että meidän tapauksessa kansainvälinen koulu on suljettu pois laskuista jo viime vuonna.  Vaikka tiedän senkin, ettei sisäoppilaitos ole meille ratkaisu, eräänkin sisäoppilaitoksen taideopetus, kielitarjotin ja liikuntamahdollisuudet vetivät tämän äidin aivan mykäksi. Muuttaminen muualle näissä työkuvioissa ei välttämättä tuo parannusta koulukuvioihin, eikä edes elämiseen.

Vaihtoehdot ovat rajalliset - perhe yhdessä, kärsii lasten opetus ja perhe erillään, kärsii koko perhe. Tee tässä sitten viisaita ratkaisuja.

iiiiiiiiinnnnnn

Tytär valittaa ettei ole saanut koko yönä nukutuksi, hyttynen kiusaa.
Mies saalistaa pienen pieniä hyttysiä iltaisin.
Pikkumies sanoo listivänsä niitä yöllä kylkeä kääntäessään.
Perheen äiti katsoo hyttysverkkoa ovessa ja päättää hankkia uuden verkon.

on wednesday

Eilinen jo enteili tämän päivän olotilaa.
Siiliperhe asuu kurkussa ja koko keho on kuin auton yliajama.
Juuri nyt on se hetki, jolloin miettii mitä järkeä on suklaalakossa ja toteaa itselleen ettei sitten mitään.
Mutta luonne ei anna periksi.
Lopettaa sitä lakkoa.
Millähän perusteella pääsiäisen voisi siirtää tähän iltaan ?

hiding

Olen pulassa, naurettavassa pulassa, itseasiassa.
Piileskelen kotona, en vastaa puhelimeeni, enkä liioin avaa ovea.
Yksi naapureistani on päättänyt, että hän haluaa seurustella kanssani joka päivä.
Tuo hedelmiä ja paikallista ruokaa maisteltavaksi. Se tarkoittaa sitten sitä, että lautasta palautettaessa, se viedään takaisin täytettynä. Joka taasen tarkoittaa sitä, että leivottava on.
Mies nauraa kirjaimellisesti partaansa, tytär kieltäytyy toimimasta lähettinä.

Toivon, että kyseessä on vain hetkellinen häiriötila, ei pysyvä.
Korjausyritys normaaliin tapahtuu tänään, kun luovutan supermarketin kampanjasta keräämämme muutamat ylimääräiset tarrat hänelle.
Tosin en anna 50 kappaletta, mitä hän saattaa odottaa, vaan kokonaiset neljä.
Loppuukohan tämä naapurisopu tähän ?

a quick hello

Arjessa takaisin.
On pesty ja puunattu.
Herätelty aivoja aamulenkillä ja kahvilla, onnistumatta.
Tytär oli oikeassa, loman jälkeen tarvitsee vielä päivän toipumiseen.
Lopupäivä menköön lorvaillen.
Onhan sentään äitienpäivä, täkäläisittäin.

***

Väsynyt, väsyneempi, väsynein.
Virkeä, virkistynyt, virkein.
Vielä vähän uimista ja saunomista.
Ruokakaupassa käynti.
Sitten on tämä irtiottoviikonloppu ohi.

a kiterunner

It's not your age, it's how you feel

Eilen juhlistettiin Pyhää Patrikia ja tajusin sen, etten enää ole baari-ikäinen.
Päivän kunniaksi leivottiin skonsseja, jotka maistuivat erinomaisilta pelkästään hillolla, sillä kermavaahdot jäivät kermana purkkiin.
Virkkasin monta kukkaa, yhden uuden mallisen.
Suonikohjut poltteli jaloissa.
Olen kai virallisesti keski-ikäinen.

just one of those days, part two

Voisin hermostua internetyhteyksistä, maailman hitaimmista kaikilla mittareilla mitattuina.
Voisin jatkaa hermostumista siihen, että sosiaalinen vuorovaikutus blogeissa jää yllä olevan vuoksi miinusmerkkiseksi.
Voisin hermostua alati kasvavista pinoista siellä ja täällä, tekemättömistä töistä.
Voisin hermostua siitä, että suunnittelen kyllä mutten saa aikaiseksi tehdä.
Mutta en jaksa, enkä viitsi, vähiten haluan,
sillä tänään on ensimmäinen päivä tänä vuonna olla hihattomassa paidassa, läpsykkäät jalassa.
Se on kuulkaa kevät.

a busy 3D life

Ja yhtäkkiä sitä huomaa, että onkin varsin kiireinen loppuviikko ja ensi viikko tulossa.
Mukavalla tavalla toivottavasti, vaikka läksiäisiä juhlitaan. Tai voiko niitä läksiäisiksi edes sanoa, kun tietää, että toinen palaa takaisin, sitten joskus. Mutta kun koskaan ei tiedä mitä väliaikana tapahtuu.

Ja kuplivia aamiaisia tai naisten iltoja ei ole koskaan liikaa.

i have been to hell and back

Tasan puoli vuotta sitten tänä aamuna heräsin, käännyin kyljelleni, työnsin käsillä itseni istumaan sängyn reunalle vain tunteakseni, kuinka pääni on räjähtämässä miljooniin osiin. Niska ja kaula katosivat kun hartiat nousivat korviin saakka tahdottomasti. Palauduin hyvin nopeasti takaisin sängyn pohjalle.

Niinpä olen enemmän kuin tyytyväinen kun tämän viikon ( 2 päivää)  liikuntasaldossa on jo 15,12 kilometriä ja näistä juoksua on 8 kilometriä. Katse on jo suunnattu seuraavaan kuuteen kuukauteen ja mietin osallistumista tähän tapahtumaan. Aikaa olisi valmistautua ja matka pitäisi päättää pian.

Fanaattista urheilijaa minusta ei tule, rakastan liiaksi sohvalla makaamista, mutta viimeiset kuusi kuukautta ovat muistuttaneet mieleen sen, että kaikkinainen hyvinvointi on pitkälti omasta itsestä kiinni. Siihen sisältyy hyvässä suhteessa kaikkea ruoasta liikkumiseen, löhöilystä herkutteluun.

Ja vielä on sanottava se, että lämmöllä muistan sitä neurologiaan erikoistuvaa nuorta lääkäriä, joka sanoi taikasanan: kofeiini.

handmade by me

 

Tasan viikko sitten lupauduin ottamaan vastaan haasteen Mirvalta ja osallistua omalta osaltani tähän blogimaailmassa pyörivään haasteeseen. Lupauduin, vaikka edelliseltä vastaavalta kierrokselta on yksi lahja vielä lähettämättä mutta sekin on postitusta vaille valmis.

Jutun juonihan on se, että minä lupaan tehdä jotakin itse, omin käsin, tämän kuluvan vuoden ( 2011) aikana viidelle ensimmäiselle, jotka hihkaisevat innostuksestaan ryhtyä leikkiin kommenttilaatikossa. Ilmoittautuneiden täytyy vuorostaan jatkaa haastetta omassa blogissaan, eli tehdä itse jotain viidelle ilmoittauneelle lukijalleen. 

Minä lupaan tehdä jotain pientä, kevyttä. Sellaista, mikä ei paina matkalaukussa tai ei kiinnosta tullin tahi postin setiä. Mitä se on, en vielä tiedä. Mutta sen tiedän, että Kazbuuran sivut ovat päivittyneet. 

have a good day

the sun is shining

Aurinko paistaa, vihdoinkin.
Tyynyt ja peitot parvekkeelle kuivumaan.
Läpiveto kuivattamaan asuntoa.
Pesukone pyörimään.
Taitaa tulla kiireinen päivä.

***

just one of those days

Jotkut päivät jättävät eliniäisen arven, toiset päivät jäävät muuten vain mieleen.
Tämä päivä oli tuo jälkimmäinen.
Ei sitä jokapäivä juosta vain toinen kulma siistittynä, hiukset puolivalmiina ympäri kaupunkia. Onneksi muistin heittää lennosta pyyhkeen tuolille.
Kaikki vain sen tähden, että meille ilmestyi kuntopyörä.

PS. En pääse omaan kommenttilaatikoon vastaamaan kommenteihin, mutta jokaisen kommentin olen lukenut. Vastaan heti kun luukut aukeavat.

when it's stormy...

Kun myrskyää, tuuli vinkuu oven välistä, vettä sataa sisälle, internetyhteys pätkii, sähköt on poikki, lapset köhii, suositaan kerrospukeutumista, on herätty keskellä yötä meluisaan ukkosmyrskyyn useamman kerran, juodaan neljättä kahvimukillista lämpimikseen ja tiedetään, että tämä onni jatkuu vielä parin päivän ajan....

...Silloin on parempi kadota tästä todellisuudesta muistoihin ja katsella kuvia lämpimistä kesäpäivistä ja etenkin lämpimistä kesäilloista. Juuri tänään me voisimme ohittaa kevään ja hypätä suoraan kesään.

it's an attitude

Näillä vuosilla, näillä päivillä pitäisi tietää paremmin.
Ainakin se, että tumma pilvinen taivas tarkoittaa vesisadetta.
Kun luottaa tuuriinsa, voi pettyä.
Kun luottaa nopeuteensa, voi kastua.
Onneksi asenne ratkaisee ja lenkki tuli tehtyä.
*
Tältä naiselta löytyy sekä asennetta että tyyliä.
On siellä muitakin, kannattaa kurkata.

back to everydaylife

Viikonloppuna juhlittiin tyttären luokkakaveria.
Samoin pikkumiehen luokkakaveria, sitä joka haluaa aina pussata pikkumiestä.
Ja vielä eilen pikkumiestä.
Aamulla päivänsankari heräsi vasta saatuaan yhden suklaakarkin.
Äidon paluu arkeen alkoi suolapähkinöilla ja vadelmajuustokakulla.
En suosittele.
Kuinkahan paljon energiaa kuluu vaatteiden viikkauksessa ?

this evening

 Tänä iltana tämä kirja ja hetken rauha.

Kirjasta sen verran, että olen lukenut sitä jo melkein kaksi kuukautta. Välillä päivittäin, toisinaan muutaman päivän välein. Suosiolla ohittanut kaikki harjoitukset. Nauttinut vain sujuvasta tekstistä, kerronnasta ja tarinoista. Tätä kirjaa ei voi hotkaista, vaan se pitää lukea ajan kanssa. Suosittelen.

three surprises

Tämän päivän yllätykset.

Se ensimmäinen. Mene supermarkettiin ja nähdessäsi vaa'an, astu sille. Totea lukema ja poistu paikalta epäuskoisena, tajuamatta edelleenkään lukemaa todeksi. Näin pienelle ihmiselle tuollainen lukema.

Jatka matkaasi yläkertaan, näe edessäsi helmiä, joita et uskoisi kaupasta löytyvän. Vieläpä sellaisia helmiä, joita olet etsiskellyt.

Viimein saavu makeisosastolle, näe edessäsi hyllyn verran suklaalevyjä, joissa lukee selvällä suomenkielellä maitosuklaata. Muistamatta ensimmäistä yllätystä, nappaa mukaan kunnon kasa levyjä, aukaise ensimmäinen heti autossa ja syö loppuun ennen kotia. Kotona avaa vielä pussillinen, jossa lukee Panda Licorice. 

Sillä et ole edelleenkään sisäistänyt sitä ensimmäistä yllätystä.

some bananacake?

Aamuahkeruuden tulos:
Banaanikakkua, joka maistuu aina paremmalta kuin näyttää.
Sämpylöitä, koe-erä 6, nyt jo kohosivat ja maku on lähes täydellinen.
Vielä etsitään sitä täydellistä reseptiä.
Näillä eväillä meidän perhe aloittaa viikonlopun.

Millä eväillä alkaa omasi?