+ Grillikausi avattiin eilen ja nyt se sitten jatkuu ainakin lokakuulle.
+ Pientä väriä kasvoilla havaittavissa. Jo oli aikakin.
Ja vielä naapurista, jos muistatte. Ei hätää, hän kyllä muistaa. Ei, tämä äkillinen paras kaveri- ystävyys ei loppunut tarroihin. Eilen ovikello soi ja siinä hän seisoi, pyhävaatteissaan lautanen kädessään valmiina tulemaan sisään. En sitten ollut kotona lauantaina ( olin, mutten vastannut puhelimeen) ja mikä tuo on, kysyi hän, osoittaen meidän sohvaviritelmää ( kulmasohva, joka rakennettu kolmesta sängystä ja missä on iso kasa tyynyjä selkänojana). Se on aivan liian iso, oli kommentti. Ja hänen luonaan on tultava käymään, eihän minulla ole muuta kuin aikaa. Liian isolle sohvalle en pyytänyt istumaan, enkä tarjonnut mitään. Huono emäntä ja huonoa suomikuvaa viedään eteenpäin mutta juuri nyt tarvitsen sitä suomalaista metrin sädettä ja yksityisyyttä.
Kesälomaan ja jos tiukaksi menee, Suomi-lomaan, on tasan 82 päivää. Eikä päivääkään enempää.
9 comments:
Lämmintä on tosiaankin ollut nyt päivällä,illalla sitten kylmempää.Tuo naapurisi on....ihan joskus haluaisin myös tuollaisen,mutta vain joskus...
Piinallinen tilanne! Naapurista voi olla paljon iloa, mutta sikäläinen ystävyys vaikuttaa kovin erilaiselta kuin täkäläinen metrin-säteellä ja puolivuosittain-taapaamiset -ystävyys. Sanoisin suorastaan, että tunkeilevaa.
Kirsi Piha kirjoitti Italia-kirjassaan sanoneensa naapureille, että hän on suomalainen eikä siis halua seurustella päivittäin kenenkään kanssa! Hänen miehensä kyllä käy naapurissa syömässä harva se ilta.
Kauniit kuvat taas kerran! Ihailen.
Oijoi - naapuruussuhteet voivat olla hankalia..Tuo kuulostaa kuitenkin vielä suht "harmittomalta".
Meidän seinänaapurit - tai heidän rouvapuolisko - ahdisteli meitä ensin kaikenmaailman valituksilla. Enimmäkseen niin, että yritti painostaa meitä valittamaan muiden naapureiden "melusta" jne. Lapsetkin rupes jos kyseistä rouvaa vähän pelkäämään.
Kerran sitten pimputti ovikelloa ja huusi ja kirkui uhkauksia siihen malliin, että meidän nuorimmainen rupesi itkemään. (Olin itse niin häkeltynyt, etten edes tajunnut vetästä ovea kiinni, kuuntelin vaan suu pyöreänä.)
Ei auttanut muu kuin uhata poliisilla, jos moinen episodi toistuu. Koska en halunnut, että joku kerta, kun lapset keskenään kotosalla ilmestyy oven taakse riehumaan.
Noh, me ei olla onneksi ainoita. Ilmeisesti ovat riidoissa aivan joka ikisen naapurin kanssa, joilla mitään "yhteistä pintaa" tämän very respectable looking yhteiskunnan tukipilarit eläkeläispariskunnan kanssa.
Toivotaan, että teillä ei tarvi soitella polliisia eikä vetästä esiin puukkoja tai puntaireita vaan että pieni epävieraanvaraisuus riittää hyydyttämään liian innokkuuden :).
Lempi Sveitsistä
Huh naapuria taas...
Edelleen myötäelän naapuriasiassa ja iloitsen lasten ja meren puolesta.
Yaelian, nyt on pilvistä ja heti viileni..Naapuri on periaatteessa kiva, mukava jne.. mutta tämä yhtäkkinen ystävyys on raskasta eikä millään haluaisi loukata toista-yksinäiseltä vaikuttaa.
Katriina, täytyy tehdä kirsipihat, kiitos vinkistä :). Tosin taidan nyt tällä välttelyllä viestittää samaa.Ja kovin on tässä nyt kyseessä yksipuolinen ystävyys.Meillä kun ei ole mitään muuta yhteistä kuin samassa talossa asuminen. Kiitos :).
Lempi, no ohoh, tuohan kuulostaa jo melkein kauheimmat naapurit-kisan ykköspalkinnolta.Toivottavasti rouva rauhoittuu ja elo tasaantuu. Kerrostaloasumisen huonoja puolia on se, ettei naapureitaan voi valita. Paljon jaksamista sinne teille.
Harmiton tämä meidän yhteiselo on, ehkä vain vähän rasittavaa, kun ei jaksa koko aikaa olla tekemisessä toisen kanssa, jutunaiheet tuppaavat loppumaan jopa minulta. Eikä aiemmin tälläistä ollutkaan,mikä lie juttu nyt kyseessä. Ei poliiseja, eikä puukkoja tarvita -onneksi.
Ilona, älä muuta sano, huhuh :). Minä toivon sinulle hieman puheliaamia naapureita..
Suomi loma.Kivaa !Se tietää koruja..?
Sinnikäs naapuri. :)
Vaikka naapuritilanne on piinallinen, on se meille lukijoille loistava jatkokertomus, ja sinun kirjoittamana varsin hupaisa. Et sinä minusta mitään huonoa Suomi-kuvaa anna, vaan ihan rehellistä meininkiä, tuollaisiahan me ollaan. Rakastetaan omaa rauhaa. Ja se on hyvä niin.
Tsemppiä!
Maria, sitten kesällä kyllä. :)
Pikkusisko, no, on.Mutta väsytystaistelu on käynnissä :).
Vilijonkka, kiitos, tämä hupaisuus on ihan suoraan tästä elosta.Luulenpa, että rouvalla olisi yhtä sun toista sanottavaa meidän asumistyylistä mutten tiedä haluanko kuulla kaikkea :).
Post a Comment