It was around 2 am last night. The mirrors on the wall started shaking. Our son shouted mom. I went to pick him to your bed. The whole apartment was shaking. I went to look outside from the window. The Mediterranian was quiet. Shaking stopped. I went back to sleep and had a bad dream. At the morning we heart. Earthquake hit. The epicenter was only six kilometers east of our town, measured 4,1 on Richter scale. No casualties, no damages. Only my heart is taking extra beats.
***
Kilinää, kolinaa.Kahden aikaan viime yönä. Pomppasin ylös sängystä, kolina jatkui. Poikamme huusi,kävin hakemassa hänet keskeemme. Kilinää, kolinaa. Mies sanoo sen olevan järistys.Menen ikkunaan katsomaan merta. Vesi ei ole vetäytynyt,välitöntä vaaraa ei siltä suunnalta. Kolinakin lakannut. Vaivun unen ja tajunnan välimaastoon nähden painajaista hyökyaallosta.
Aamulla selvisi. Maanjäristys iski. Keskus oli ollut kuusi kilometriä kaupungin keskustasta itään. Voimakkuus 4,1 Ricterin asteikolla. Ei loukkaantuneita, ei aineellisia vahinkoja. Tiesimme tämän olevan tulossa ja vielä isompaa odotellaan.Siitä huolimatta tämä tuli täysin olan takaa,yllättäen. Nyt rauhoittelen vilkasta sydäntäni ja hengittelen syvään.