katse kohti uutta

Onnellista, terveellista ja turvallista

uutta vuotta kaikille!

*

Happy, healthy,safe

New Year

to you all!

usko tai ala

mutta nama mandariinit ovat siemenittomia.

Myyja vakuutti kolme kertaa ettei siemenia ole,

ei varmasti.

Siemenia oli niissa viereisissa.

En tarkistanut.
Joten oma moka.

Onneksi naista tulee hyvaa mehua.

i died and went to bead heaven

Taannoin tekemamme hyshys-retken kohde oli helmikauppa. Hyshys-asiana se taytyykin pitaa, silla talla viikolla siella samaisella alueellla rajahti pommi. Uusintaretki olisi jo ajankohtainen, joten taytyy toivoa, etta kyseessa oli yksittainen tapahtuma ja paasemme uudestaan seikkailulle.

Mutta se helmikauppa. Ei mika tahansa kauppa. Se oli jostain toiselta planeetalta. Jostain toisesta maasta, toisesta maailmasta. Kymmenittain hyllyja, satoja metreja. Helmia paallekkain, poikittain ja vinottain. Muovia, lasia, metallia,puuta, kristalleja, simpukoita. Nauhahintaan, kilohintaan, kappalehintaan. Satoja, tuhansia,satoja tuhansia helmia. Vareja sateenkaaren kaikissa vareissa ja savyissa.

Olimme kaupassa nelja tuntia ja sitten ei enaa jaksanut.Kolmannen tunnin kohdalla myyjatkin jo kyselivat onko jotain hukassa. Saimme korit tayteen mutta tutkimatta jai swarovskit ja hopeat. Silmailimme niita mutta kaupantekoon ei energiaa enaa ollut.

Mukaani sain mita halusin. Ison pinon lasihelmia. Niita, mita on muuten ollut hankala saada ja mita olen Suomesta saakka mukanani tuonut.Sisainen harakka herasi hetkellisesti helminurkan kohdalla ja nappasin mukaani myos helmia.

Osa helmista on jo muotoutunut koruiksi, osa on kuvattukin. Niista lisaa tammikuussa tuolla Kazbuuran puolella.

eraana aamuna

jonain joulukuisena paivana noin kello 6.20.
Auringon noustessa idasta.

kymmenes paiva

Ashuran kymmenen paivaa ovat nyt ohi. Elama kaupungissa palautunee normaaliksi.

*

Taman vuoden joulu on mennyt nenia niistellen. Pieni flunssan poikanen iski kolmeen neljasta ja sisatilat ovat tulleet hyvinkin tutuiksi. Mutta huomenna on paastava ulos, jos ei muuta niin ainakin ostamaan sailytyspussi joulukuuselle.

Sen jalkeen voikin kuusen purkaa ja pakata odottamaan sita seuraavaa joulua kun se taas kasataan korkeuteensa. Ja se joulu ei ole ensi vuonna.

*

Hyvaa Joulua!

Merry Christmas!

God Jul!

it's beginning to look....

a lot like Christmas...

... in every movie we watch...

*

Jouluelokuvamaraton alkoi tanaan Merry Madagascar- elokuvalla.

tauon aikana

Saimme kutsun ghanalaisten joululaulutapahtumaan, jonne sitten suunnistimmekin viikonloppuna. Parhaiten tilaisuutta kuvaa ehka se, etta entisajan tv:sta tuttu lauantaitanssit jai kakkoseksi naissa jameissa. Kun aikaa oli jo mennyt 1 1/2 h, oli ohjelma vasta toisen kolmanneksen alussa. Siina vaiheessa liukenimme tyttaren kanssa ulos, perheemme miehet olivat sen jo tehneet huomattavasti aiemmin. Taaksemme jatimme ylistykset, rytmikkaan musiikin ja seisoaltaan svengaavan kansainvalisen yleison.
**
Joulun eteen emme juuri ole tehneet mitaan. Lahjat on hankittu niilla kahdella, todella pikaisella, paakaupunkireissulla mitka onnistuivat. Osa toiveista saatiin toteutettua, mika on suorastaan ihme, silla ostokset loydettiin kolmesta kaupasta. Siivous ei viikkosiivousta kummempaa ole ollut. Uusi internetyhteys mahdollistaa muutoksia koko asuntoon, joten pikemminkin on suunnattu katse jo aikaan jalkeen joulukuusen. Jouluruoka on viela kysymysmerkkina mutta nalkaa tuskin nahdaan. Sahramia loytyi kaupasta viikonloppuna ja joulupullia tehdaan viimeistaan pyhien aikaan.

Joulumieli on edelleen hukassa. Paikalliset olosuhteet eivat sen loytymista edista, joten ei sita pahemmin edes etsita. Ja eikos se joulumielikin loydy sydamesta, jos on loytyakseen.

linjoilla takaisin

Ensin oli hiekkamyrsky. Sitten tuli myrsky kera kovan tuulen. Sen jalkeen tuli ukkonen, kova tuuli edelleen, uudestaan vetta ja sitten tuuli taas tyyntyi. Ainoa, mita ei sitten ensimmaisen myrskyn jalkeen nahty, oli meidan internetyhteys. Useampi tekstiviesti ja pari puhelinsoittoa. Kylla kylla, homma kunnossa, pari tuntia. Tassa uskossa menikin pari paivaa. Lopulta soittoon ei enaa vastattu, siihen kolmanteen ja se siita sitten.

Vaikka kuinka kannattaisin yksityisyritteliaisyytta, nyt oli pakko hypata suuremman ja kauniimman kelkkaan. Vahan enemman rahaa meilta jollekin toiselle ja toivon, etta historiaa ovat 0 bittiset yhteydet. Varsinkin, kun selvisi etta taman suuremman omistaja on pikkumiehen luokkakaverin isa.

Tarinan opetus oli ettei nukkuvaa leijonaa kannata herattaa. Tama totuus valkenee tammikuussa eraalle mopotyypille kun tulee rahaa ovelta pyytamaan. Samalla voisi antaa pienen oppitunnin puhelimen kayttotarkoituksesta, etenkin sen vihrean luurin kuvan merkityksesta. Toisaalta, miksi nahda enaa vaivaa. Toivottaa vain kauniisti parempaa ja asiakasystavallisempaa vuotta ja sulkea ovi.

katkoksia

Myrskyrintama lahestyy. Huomiseksi luvattu vesisadetta reippaanlaisesti. Kun lauantaina satoi 41,4 ml niin nyt on luvattu yli 60 ml. Ja se on paljon se. Tuuli patkii yhteyksia ja mikali tuostaan viela yltyy niin huominen lienee internetvapaapaiva.

Tietokonekin ratisee siihen malliin ettei koneen tuuletin enaa kauaa jaksa tata hienojakoista polysaastetta. Saattaapi jopa hiljentya kokonaan.

Lasten joululoma alkaa huomenna. Perjantaina alkaa tama. Jouluaattokin taitaa olla jo viikon kuluttua. Ei, kun viikon ja paivan kuluttua. Miten tuntuukin nyt silta, etta yksikin paiva voi tehda ihmeita.

nurinkurin

Silloin talloin joku expatti taivastelee elamanmenoa tassa maassa. Riippuen henkilosta suhtautuminen vaihtelee yksitoikkoista toteamisesta kiivaaseen, hengastyneeseen purkaukseen. Vastaukseni on kuitenkin aina sama :

Tassa maassa mahdoton on mahdollista ja mahdollinen mahdotonta.

Moni asia on nurinkurin. Kuten se, etta tahan vuodenaikaan sisalla vaan on kylmempi kuin ulkona.

loyto

Kavelin aamulla arabian tunnilleni. Katse oli poikkeuksellisesti maassa ja hivenen vasyneena taivalsin eteenpain. Ensin nain mehupurkin. Aha, joku juo tuota punaista mehua. Sitten nakyi kaksi muovipulloa, missa oli ollut auringonkukkaoljya. Hhhmmmm...

....lopulta nain koko pussin. Se se oli, meidan roskapussi keskella tieta. Aamulla jatetty oven suuhun odottamaan kerajaa. Ja miten se samainen pussi oli joutunut tielle, siita ei ole mitaan tietoa. Isompi roska-astia kun on vallan toisessa suunnassa.

lahiosunnuntai

Kun asuu keskustassa, unohtaa, etta ihan lahella on asuinalue, missa voi nauttia myos vihreasta.Ystava perheineen asuu parin kilometrin paassa keskustasta alueella, jossa on viela paljon vihreaa. Appelsiinilehtoja ja puutarhoja. Alueella, mista itse muutimme pois jokunen vuosi sitten.Suurin syy keskustaan muuttamiselle oli varsin rasittava (ja ahne) vuokraisanta ja se tosiasia, etta olisimme joutuneet turvautumaan joko koulubussiin tai olisin joutunut itse ajamaan kaupunkiin useamman kerran paivassa. Asia, mika on lastenleikkia Suomessa, jatkuva paansarky ja verenpaineen nousu taalla.

Vaikka vihreys olisi kaunista, en kuitenkaan tuonne enaa haluaisi muuttaa takaisin. On helppoa vain astua ulos porraskaytavasta ja kavella muutama minuutti minne sitten onkaan menossa.
*
Tajusin muuten naita kuvia lataillessani, etta taidan olla perin juurin rasittava vierailija. Jossain vaiheessa kylailya otan kameran kateeni ja suunnistan asuntojen ulkopuolelle etsimaan kuvattavaa. Ihan vain siksi, etta on helpompi kuvata jonkun parvekkeelta kuin selitella kadulla miksi haluaa jostain talosta kuvan.

Yhtalailla hoksasin, etta vuosisuunnitelmani lieneekin 10-vuotissuunnitelma.

talvinen lauantai

Viime yosta saakka on myrskynnyt. Tuuli vinkuu ovien valissa. Valot vilkkuvat ja katkeavat. Television kanavat katoavat valilla, samoin yhteys www-maailmaan. Vetta tulvii ikkunoiden alta sisalle ja vuotavan katon reian kohdalla on muovisanko. Johdot hakkaavat seinaan ja joku peltiovi heiluu ulkona aiheuttaen valilla kunnon pamahdukset. Sisalla on kostean viileaa, valilla jopa hieman kylmaa, silla lammitimen teho riittaa vain makuuhuoneisiin.

Mutta tata se talvi on. Sen sijaan etta olisimme antaneet vallan saasurkeudelle, teimme keittiotasmaiskun. Nyt meilla tuoksuu banaanikakku, nutellamuffinit ja sokerimunkit. Kaiken kruununa lasagne. Seuraavaksi leiriydymme sohville, asennamme projektorin ja katsomme elokuvan.

*

Kuvia pohjoisen puolen rantakadulta.

Liikkuva kahvila. Naita on useampi taman kadun varrella. Tulevat iltapaivalla ja iltaan saakka paikoillaan.

Alemmassa kuvassa rannalla nakyvat pienet talot ovat itseasiassa palestiinalaisten epavirallinen pakolaisleiri. Se virallisempi on oikealla mutta jaa kuvan ulkopuolelle. Palestiinalaisten leireja on itseasiassa kaupungin ymparilla joka ilman suunnassa.

paivan yllatys

Kun aikoinaan muutimme tahan asuntoon, vuokraisanta painotti erityisesti, etta ikkunalasimme ovat tavallista paksumpaa materiaalia, jotta ulkoa tuleva melu minimoituisi. Totta se on ollutkin, osa melusta todellakin jaa ulkopuolelle.

Suurin syy lasien paksuudelle oli kuitenkin tuolloin naapurissa rakenteilla ollut koulu, jonka yhteyteen rakennettiin moskeijaa. Juorut kertoivat kuitenkin, ettei moskeija tule olemaan kaytossa koska maapera on saastunut eika sovellu taten pyhan rakennuksen alustaksi.

Niinpa jouduinkin hieraisemaan silmiani toistamiseen eraana aamuna kun nain ne - kaiuttimet. Suunnattuna suoraan taloamme kohden. Viela niista ei ole kuulunut mitaan. Ei pihaustakaan. Toistaiseksi satunnaisina heratyskelloina toimivat edelleen ne nelja tai viisi kaupungin muuta moskeijaa, jotka perajalkeen laulunsa laulavat ennen auringon nousua.

Jos nyt kaiuttimet kuitenkin heraavat eloon, taytyy tehda sama kuin eras perhe. Perheen isa kavi maksamassa 50 dollaria moskeijan vahdille, jotta tama vaihtaisi kaiuttimen paikkaa. Nain tapahtui ja perheen unet on taas turvattu.

viritelmia

Puolivalmiita juttuja. Useampi.

Odottamassa vuoroaan.

Ehkapa jo huomenna.

sshhh-retki

Kavaisin tanaan pikaisesti paakaupungissa. Yleensa auto on lastattu tayteen naisia kun viikolla joku paakaupunkiin pain suuntaa, mutta talla kertaa olimme kaksistaan ystavan kanssa. Suurin syy sille oli matkakohteemme, eras kauppa, mika sijaitsi taalla.

Matkoista tulee aina informoida ylempia tahoja mutta talla kertaa jatimme sen tekematta. Aviomiehetkin saivat suurinpiirteiset selvitykset, silla viela aamulla emme tietaneet itsekaan minne toisiasiassa paadymme. Mutta sen tiesimme, ettei matkustuslupaa olisi valttamatta tullut.

Itse matkakohteemme oli kuin varikas aarreaitta keskella harmaata betoniviidakkoa. Omalla tavallaan taydellinen jalokivi. Oikea timantti.

(PS.Valokuvat-ne ovat paakaupungista mutta lantisesta osasta. Kameran jatin tanaan suosiolla kotiin.)

talvi

Nyt virallisesti taallakin, talvi.

Lampotila ulkona +16 ja se tuntuu samalta miinuksina. Aurinko on piilossa jossain paksun pilviverhon takana. Taman variset paivat vuodessa mahtuvat molempien kasien sormiin. Ehka juuri siksi ne ensin lamaannuttavat toimintatarmon kunnes tahan harmauteen taas tottuu.

Kuin arvaten nuukahtaneen olotilan, postipoika toi piristavan keltaisen yllatyksen kaukaa merten takaa Merjalta. Kiitos!

hyvaa itsenaisyyspaivaa

paivan annos

Valttyaksemme muilta flunssilta tana talvena, aloitimme vastaiskun. Juuri sopivasti kun sitrushedelmasatokin kypsyy.

Lasten menetettya sattuneesta syysta karkkipaivansa tanaan, saavat mandariinit korvata asian. Herkullisuus ohittaa karkin kun karkin. Appelsiinien kohdalla viela vahan irvistellaan.

tama paiva

Aamulla lenkilla saatu ehdotus lahemmasta kanssakaymisesta on jo haalistunut kiukku. Lattialaattojen saumojen puhdistus soodalla ja etikalla tuli valmiiksi ennatysvauhtia kun niin arsytti ja tympaisi. Samaa tarmoa tarvittaisiin nyt vaatepinon kaappiin piilottamiseen.Ehka kuitenkin positiivisemmalla asenteella.

Sen jalkeen voikin puhaltaa ja vastaanottaa viikonlopun. Iltapaivan aurinkokin lammittaa viela mukavasti.