30.9.11

it's so fun



Keittiön pinnat kiiltävät, etikka tuoksuu ja ötökät tykkäävät ...hyvää. Jahti siis jatkuu vaikka olen valmis lyömään hanskat tiskiin. Kirjaimellisesti. Vielä viimeinen yritys silikonin avulla. Peitetään kaikki raot , oikeat ja kuvitteelliset, ja jos sekään ei auta, täällä päässä on itkupotkuraivarimaraton.


Ja jotta elo hymyilisi kauniisti, kommentteihin vastatusta yritettäessä, ruudulle tulee seuraava viesti:


Järjestelmämme havaitsi epätavallista liikennettä tietokoneverkostasi. Tee pyyntösi uudelleen myöhemmin.


Kokeilen uudestaan kunhan se hassanmuhammadzeinabiman, joka kanssani IP-osoitteen jakaa, poistuu verkosta. Mikäs hätä tässä.


Ei pidä siis luulla, että täällä oltaisiin jotenkin närkästyneitä. Pois se meistä. Elämässä on paljon muutakin. Paljon mukavampaa. Kuten tämä laulu. Viileämpi tuulenvire. Lakatut kynnet. Grillijuhlat lokakuussa. Viikonloppu.

28.9.11

just eight

Sain Yaelianilta haasteen kertoa kahdeksan ennenstään tuntematonta asiaa itsestäni. Vaativa tehtävä, josta eilen katosi punainen lanka. Nyt levänneillä aivoilla uudestaan.

1. Käytän kypärää aina pyörällä ajaessani ja rullaluistellessani. Samoin tekee muu perhe.
2. Kypärä kun on mielestäni halpa henkivakuutus.
3. Olen opiskellut entisessä elämässäni neuropsykologiaa ( parin opintoviikon verran)
4. ja voisin kuvitella opiskelevani sitä lisää nykyisessä elämässäni.
5. Neurologian tietämys oli aikoinaan tärkeää työssäni.
6. Aivojen ja keskushermoston toiminta on mielestäni todella mielenkiintoista.
7. Ostin eilen kukan, mikä näytti aivoilta, mutta oli väritykseltään pinkki.
8. Olen saanut aivotärähdyksen vain kerran elämässäni.

27.9.11

***

Kadotin maanantain, mutta löysin vatsalihakset.
Hukkasin ajatuksen, keksin uuden.
Hävitin tavaraa, iloitsin tilasta.
Menetin punaisen langan, etsin sen huomenna.

26.9.11

new week

Minulla on paperi.
Paperilla lista, jossa 46 kohtaa.
Aikaa kuukausi.
Nyt menen jatkamaan sitä ensimmäistä kohtaa.
Hyvää alkanutta viikkoa!

(..ja jos minusta ei kuulu mitään, alivuokralaiset ovat saaneet yliotteen. Amerikkalaiset torakat ovat kadonneet, uutena starfish-olio. Tai ei ne uusia ole, on niitä ollut ennenkin mutta kuvottuvuusaste on korkea. Vielä en ole löytänyt sen pahimman vitsauksen nimeä. Tuntomerkit ovat: musta, valkoinen läiskä selässä, tuntosarvet ja pienemmät torahampaat.Kapea rakenteinen.Pisimmät oliot olleet kynnen pituisia.Liikkuvat valoisalla ja pimeällä, nopeasti.Jos joku tunnistaa, kertokaa mikä on ja miten päästä eroon.)

23.9.11

happily surprised?

On harmaata.

Tunti sitten, jos internet olisi toiminut, olisin kirjoittanut, että onpa ihanan viileä, muttei raikas, tuuli.
Nyt sitten voin jo kirjoittaa, että hieman tässä nyt hellemekossa palelen läpivedossa.
Pyykit kastui ja joutunee ne pesemään vielä uudestaan.

Meillä oli nimittäin ukkonen ja kunnon vesisade.

Siis sateethan kuuluisi tulla vasta lokakuussa mutta minkäs teet, nyt satoi. Satoi muuten kesäkuussakin eikä silloinkaan kuuluisi sadella.
Enkä tiedä olenko sateesta iloinen vai tyrmistynyt.
Molempia ehkä.

Negatiivisille asioille ei anneta nyt sijaa.  Ei vaikka hikisessä aamussa tulin vielä hikisemmäksi ja deodoranttikin taisi jossain kohden 6,77 km matkalla pettää. Ei sekään niin haitannut, enemmän haittasi törkeän huono aika. Kunto on syvältä, ainakin oman mittapuun mukaan. Laiskottelu kostautuu nyt. Tosin keho ei tiedä vielä mitä rääkkiä on luvassa.

Elämä on kuitenkin todella hilpeää, monesta asiasta johtuen. Yksi niistä on se, että huomenna saa taas nukkua pidempään.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

22.9.11

so quiet

Lapset koulussa, mies töissä.
Vain jääkaappi humisee...

(Vihollisrintama nostaa taas päitään...En edes halua tietää, mistä niitä sissejä vielä vastaan tulee kun siivous jatkuu...)

21.9.11

check


Tarkista:
Koulupuku x
Mustat kengät x
Koulureppu x
Kynäkotelo x
Kesäkotiläksyt ( arabia, englanti, matematiikka) x
Lounaslaukku x
Hedelmälaatikko x
Vesipullo ja mehu jääkaapissa x
Herätyskello herättämään  5:45...5:55... 6:00 ... 6:05! x


Huomenna alkaa arjen karuselli. Kolmen kuukauden loma on nyt loppu.

20.9.11

today

Tänään luvassa:
Circuit.
Ranta.
Hedelmiä.

...ja noin 100 erilaista kodinhuollollista ( uusi sana ) toimenpidettä mutta ne sitten jossain välissä. Loma loppuu ihan kohta.Siihen asti avainsana on rentous.

19.9.11

the empire strikes back

Meillä eilen : sotatila.
Vihollinen hyökännyt joukkoineen keittiön kaappien pimeisiin nurkkiin ja toistuvat yllätyshyökkäykset oli torjuttava, keinolla millä hyvänsä.
Hyvällä suunnittelulla ja sopivilla välineillä (kumihanskat, Detoil, Wettex ja PiffPaff- ei sponsoroitu mainos-) aloitettiin ennen näkemätön vastahyökkäys. Rauhanneuvotteluista ei edes keskusteltu.
Muutamat sitkeät sissit saivat kokea kohtalonsa kaulimen avulla.
Sotasaalis: 2 torakkaa, 2 torakan sukulaista ja lukuisa joukko muita ruskeita pitkäsarvisia ötököitä, mitkä olivat päättäneet pitää kaappia kotinaan ja lisääntyneet joukolla. Kaikki poissa.
Toivottavasti ymmärtävät myöskin pysyä poissa.

...ja meidän keittiö - siellä on nyt tilaa. Kaikki ylimääräinen hävitettiin siinä sivussa.

18.9.11

***

Paljon onnea Ukille!

17.9.11

it's saturday

Ollaan zombiena.
Pandasilmäisinä.
Herkuteltu hedelmillä ja kakulla.
Nyt aurinkoon.
Leppoisaa lauantaita!

16.9.11

read this bok

Mene kirjastoon ja lainaa tämä kirja.
Varaa aikaa, sillä et voit lopettaa lukemista ennenkuin olet viimeisellä sivulla.
Tarina, joka on totta, koskettaa ja tuntuu sydämessä.
Pitkän ajan.

15.9.11

reality and relaxing


" ...siis ihanko totta, viides sulake menossa ?"
"...toivottavasti se putkimies tulee ajoissa, että pääset mukaan.."
"...nyt rikki jo, vastahan te kesäkuussa muutitte siihen vastavalmistuneeseen taloon..."
"... ei vedenpainetta ja hana vuotaa..."
"... generaattori ei toimi..."
"...hissi on ollut rikki viimeiset neljä viikkoa..."
"... neljän viikon loma ja kaikki vaatteet homeessa..."

Rannalla, auringon alla, käydyt keskustelut naurattavat. Nyt.
Ja omat ongelmat pienenevät koko ajan.
Vertaistuki on joissain asioissa se kaikista parhain.

Ja kiitos myös teille, jotka kommenteissa tuitte angstaavaa bloggaajaa. Kyllä tämä taas tästä.

14.9.11

life is...

Generaattorisähkö pysyy jälleen päällä, myös silloin kun on ac päällä. Selvennykseksi sanottakoon, että lämpötila on edelleen siellä +30 asteessa ja valtakunnan sähköverkosta saamme nauttia vuorokaudessa noin 2 tuntia. Generaattorisähköä ilman emme tule toimeen ja juuri nyt emme tule toimeen ilman viilennystäkään.

Jotta tämä arkionyhtäjuhlaa- mentaliteetti pysyy tasapainossa, takkuillee internet vuorostaan.
Mikään näistä ei ole uutta eikä tavatonta.

Luin jutun ihmisestä, jonka eräs kaupunki oli työntänyt tavallaan pois. Se kaupunki ei enää antanut mitään tälle ihmiselle, eikä tällä ihmisellä ollut mitään annettavaa enää kaupungille. Mietinkin tässä, että voikohan jokin maa kokonaisuudessaan tehdä samoin. Kaikki nähty, koettu, tunnettu, maistettu ja haistettu ?

13.9.11

less than 72 hours

Alle kolme vuorokautta eloa täällä ja olen valmis palaamaan sivistyksen pariin.
Sinne, missä yhteiskunta toimii.
Sinne, missä palvelu pelaa.
Sinne, missä arki on helppoa.

Kyse ei ole siitä ettenkö ole yrittänyt. Olen ja useamman vuoden.Pisimpään kuin kukaan muu täällä. Moni on luovuttanut jo puolessa vuodessa, osa parin kuukauden jälkeen. Olen tehnyt töitä. Olen muuttanut suhtautumistani, asenteitani, ajatuksiani.Olen yltiöpositiivinen, tsemppaan itseäni ja muita, yritän nähdä asioista aina hauskan puolen, niistä inhottavimmista ja vaikeistakin. Olen kärsivällinen, ymmärtäväinen, rauhallinen. Kuuntelen valheet, perättömät lupaukset, rehentelyt.Yhä uudelleen ja uudelleen luotan ja uskon. Taistelen sarkasmia vastaan. Taistelen epätoivoa ja masennusta vastaan. Iloitsen ihan pienistä arjen asioista, sillä niistähän se kokonaisuus muodostuu. Hengitän rauhallisesti. Huumorin ja myönteisyyden kukkasilla ympäröin arkea.

Sitten tulee hetki, jolloin kaikki edellä mainittu katoaa ja sanon:

Missä perkeleessä (anteeksi) se sähkömies on?

in the middle of nowhere or somewhere


Ajoimme läpi usvametsien.
Lensimme olemattomuuden keskellä ilmakuopissa hyppien.
Laskeuduimme toiseen maailmaan ja vielä kolmanteen.
Kävelimme maratonia odotellessamme viimeisen etapin kyytiä.
Ajoimme läpi muovisavukaasujen pimeään kaupunkiin.
Voimamiehinä ja -naisina raahasimme 90 kg tavaraa sinne ylimpään kerrokseen hissin nukkuessa yöuntaan.
Fyysisesti muuttolinnut taas täällä toisaalla, sielu matkaa vielä siellä jossain olemattomuudessa.

6.9.11

summer crafts

Tänä kesänä on ahkeroitu tasan yksi asia.
Kortti.
Nyt tekisi mieli tehdä yhtäsuntoista mutta on muita kiireitä.
Sillä eihän sitä lasketa, jos puolivalmiita tekeleitä on vinot pinot.
Vai lasketaanko ?

5.9.11

read this book

Jos et ole vielä lukenut, lue.
Saa myös suomeksi nimellä Sinä päivänä.
Tämän kesän ihanin lukemani kirja.

4.9.11

on sunday

Kuulin tänään ehkä parhaimman saarnan ikinä, kesäkappalaisen pitämänä.
Juhlissa pöydät notkuivat herkkujen painosta, tunnelma lempeä.
Rippilapsi herttaisin.
Kaunis Kiitos!
*
Paluu todellisuuteen karu, listat täynnä ja aikatauluttamatta. Stressitaso nousussa keltaiselle.