vihdoinkin

Kaikki nama vuodet olen kavellelyt nena alaspain tutkien, katsellen ja etsien.

Nyt loytyi.

Kauniit laatat.

Kielikoulun lattialta.

Opettajani oli tyrmistynyt naita kuvatessani.

Sanoi, etta nehan on tosi vanhat. Kuluneet.

Ei haittaa, sanoin, loysin etsimani.

haamuilua

Tana viikonloppuna luvassa vesisateen aiheuttamaa pakoa sisatiloihin. Tata onkin odotettu, jo jonkin aikaa.

Tanaan haamuillaan pienimuotoisten lastenjuhlien parissa isossa huvilassa.Kakut tehty, haamusipsit hankittu. Viela on mietittava miten yhdesta Pepe-lakusta saa muokattua monta hamahakkia kakun koristeeksi.Vaatinee sorminapparyytta.

Ohjelma juhlissa on vapaa, juhliva lapsiporukka keksii tekemista itsekin. Hieman kauhua heitetaan kehiin, silla haudankaivajakin tulee kaymaan paikalla. Tuo kaivaja kaivaa vain multaa mukaansa basilikan taimilleen mutta ainahan tarinaa voi kehittaa pimenevassa illassa. Ehkei kuitenkaan liikaa, silla muuten lapioon tarttuva kaivaja ei itse uskalla enaa talosta ulos. Saatikka ajaa autolla kaupunkiin takaisin.

Tama haamuiluperinne nayttaa sukeltaneen kuin varkain meidan juhlintalistalle, ainakin toistaiseksi.

talvi

Tuli sitten tanaan. Vesisade, mika talven toi. Hyppasi syksyn yli, kurvasi nurkan takaa ja kasteli kunnolla. Minut, juostessa kotiin arabian tunnilta seka ulkona kuivamassa olleet puolikuivat vaatteet. Niita vaatteita kuivatellaan sisatiloissa nyt muutama paiva.

Samalla viileni ilta +20 asteeseen ja kaivoimme pitkahihaista ylle kauppaan mennessa. Viela ei kuitenkaan kaiveta paksuja peittoja yota varten. Kas, kun ne olisi pitanyt tuulettaa ensin. Ennen sita vesisadetta. Varjotellaan lakanan alla, viela toistaiseksi.

Mutta villasukat on jalkaan laitettava. Lattia on syvajaatynyt paivan aikana. Tekee mieli kavella varpailla. Niin, ja farkutkin oli jalassa ensimmaista kertaa sitten tanne tulon. Ei ahdistanut, eika olleet liian kuumat.Mutta sandaaleilla ja paljailla varpailla parjaa viela vallan hyvin.

Tama talvi jatkuu nyt sitten....saatietojen mukaan ainakin tiistaihin.

nakymia

Pohjoisen puolelta. Silta toiselta rantakadulta.

Satama, jossa eraan ison kansainvalisen yhteison valkoisia autoja matkalla jonnekin. Sataman takana kristittyjen alue.Kauniita vanhoja taloja.

Seka savusumu, joka leijailee kaupungin ylla melkein joka paiva.

aamulenkki

Aamuni aloittaa lenkki. On aloittanut jo viimeiset kolme vuotta. Tapa, joka ajoittuu lasten kouluvuoteen, hiipuu tai unohtuu loma-aikoina.

Lapset ensin kouluun, sitten kuulokkeet korville, aurinkolasit silmille ja mars matkaan. Kavellen, sauvakavellen, holkaten tai juosten. Sama reitti. Sama, jo hieman tylsa reitti yha uudestaan. Koululta keskustaan,kahvilan kulmalta kaannos vasempaan rantatielle ja eteenpain kohti liikenneympyraa. Pyorahdys ympari siella ja kodin nurkilla uusi pyorahdys. Kerran tai kaksi. Samaa suoraa edestakaisin.

Tahan asti olen heittanyt lenkin ilman suurta rasitusta. Aloin kuitenkin epailla kuntoani kun tiettyyn matkaan meni melkein tunti kavellessa. Ylikunnosta ei mitenkaan voinut olla kyse vaan mietin jo ties mita syyta vauhdin hidastumiseen. Kunnes mies teki tarkistusmittauksen. Yhden suunnan pituus onkin 2 km, mika tarkoittaa etta lyhyin lenkkini onkin 4,5 km pitka luulemani 3 km sijaan ja pisin lenkkini 12 km luullun 9 km sijaan.

Ja tiedon myota lenkkeilysta tuli suorittamista. Ei hyva ollenkaan. Jopa ajatus puolimaratonista kavi mielessa muutamana aamuna. En tahdo liittya siihen 40+ -porukkaan, jotka innokkaasti treenaavat maratonille. Tahdon takaisin rennot aamulenkkini, ilman suorittamishinkua.

Ja mieluusti jo heti huomenaamulla.

taidekoulussa

Kerran viikossa.

Ehka yksi parhaimmista asioista taalla.

yha vain

Kesa loppui virallisesti jo kuukausi sitten. Ainoa, joka ei tata suostu ymmartamaan on saa. Aurinko porottaa ja mittari kohoaa + 30- +40 asteisiin. Tuullutkin vain hieman. Merivesi on viilennyt muttei liikaa yhdelle kaksikolle. Rannalle on paastava uimaan aina vaan. Iloa kestaa viela ensi viikon, sitten rannan portit sulkeutuvat. Vanhemmatkin huokaavat silloin syvaan.

Ja samalla elamme jo marraskuuta.

karanneet tunnit

Katsoin kelloa ensimmaisen kerran tanaan klo 7.30. Juuri asken katsoin toisen kerran.Kello naytti 14.52. Nyt ihmettelen minne ne tunnit tuosta valista katosivat.

Juokseeko aika karkuun vai olenko liian hidas, liian vasynyt ?

toistoa

Menevainen viikko takana.

Sinne tanne singahtelua.

Useita, vaativia hetkia.

Kiireisia, hengastyttavia, vasyttavia.

Patterit kulutettu melko loppuun.

Toistan itseani.

Onneksi on perjantai.

ihan itte

Ramadan loppumisen aikoihin kaupungissa oli myos kasityolaisten markkinat. Ehka ensimmaisen ja viimeisen kerran. Kauppa kun ei vaan kay. Tuolta markkinoilta loysin hienon pussukan, joka oli koristeltu ristipistoin. Kannatusmielessa hankin sen meille kotiin.

Aikani sita katselin ja kaantelin. Sitten paatin kokeilla. Syntyi taloja, ilman mitaan ohjeita. Kukkasiin loytyi joku rupuinen ohje jostain vanhasta askartelulehdesta.

Eika kuulkaa ollut ollenkaan vaikeata. Virheita varmasti on ja laskut pain honkia muttei niista valiteta. Innostus oli huipussaan ja tekeminen hauskaa. Koskaan ei ole liian myohaista oppia jotain uutta ja vierasta. Nain se on.

Mutta voipi olla ettei ihan pussukkan kokoista kuviota saada talla karsivallisyydella tehdyksi.Tai jos valmistuu, kuvio tulee olemaan, sanoisinko, pienehko.

joka aamu armo uus

Kuukausi sitten nuo kaksi aloittivat kouluvuoden. Tahan mennessa koulusta on tullut muistutuksia yhdesta sun toisesta asiasta. Menin kuin meninkin tanaan vanhempainiltaan ja tuomiseksi sain taman tiedon.

Luokissa on kaytossa kaytoskortit. Jokainen uusi koulupaiva alkaa vihrealla kortilla. Jos hairikoi, tulee keltainen kortti nakyviin. Punaisella joutuu jaamaan toisella valitunnilla luokkaan ja sinisen kortin saanut saa jalki-istunnon. Kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti. Kenties...

En kysynyt, vaikka meinasin. Melkein jo aukaisin suuni, mutta suljin sitten. Vaikka mieli teki kovasti kysya etta minkahan varisen kortin saa opettaja, joka hermostuessaan huutaa luokalle paa punaisena ja heittaa koululaisen koulukirjat lattialle.

maantiedon koe

Etsi asiat, jotka olet oppinut toisella tavalla.

jalki-istuntoa odotellessa

Koulusta tuli lappu, jossa sanottiin, etta lapsilla tulee olla paallaan koulupuku ja vain liikuntatuntipaivina kelpaa urheiluasu. Jos naita ohjeita ei noudateta, on luvassa jalki-istuntoa.

Tietoisesti kaskya uhmaten lahetin lapset tanaan kouluun urheilushortseissa vaikkei liikuntaa olekaan. Kauluspaita ja pitkat housut ovat vahan liikaa kun mittarissa paukkuu +40.

Ohjeistin lapset sanomaan etta aiti tulee istumaan jalki-istunnon.Onneksi mieskin lupautui mukaan. Siella me sitten istumme ja kirjoitamme 100 kertaa ettemme enaa koskaan tee mitaan tallaista.

7+3

1. Pidan autolla ajamisesta. Mutten pida taalla olevasta autostamme (tai paremminkin automerkista). Muttei sita autolle kerrota, jottei jata tien paalle.

2. Olen nopea liikkeissani. Jos jotain on paatetty ja sovittu, sitten hanskat heilumaan. Sitten ei enaa kayteta aikaa miettimiseen, vaan tekemiseen.

3. Organosointikykyni on loistava. Tosin nyt tuo kyky on jollain pidempi aikaisella lomalla, ainakin mita tulee kotimme jarjestykseen.

4. Silittamisen tueksi tarvitsen jonkun leffan pyorimaan. Muuten ei sillittamisesta tule mitaan ja vaatevuori vain kasvaa.

5. Tiedan mita haluan viela opiskella. Silla haluan viela opiskella. Mutten tieda mika minusta tulee isona.

6. Nautin seurasta, myos ihan omastani.Osaan olla yksin ja viihdyn myos yksinani.

7. En osaa lukea neule- tai virkkausohjeita. Sen mita valmiiksi saan, tulee yrityksen ja erehdyksen, kenties jo nykyaan myos nappituntuman kautta.

8. Oma vuorokausirytmini huutaa apua. Heraan helposti klo 7.00 mutta klo 6.00 heraaminen on tuskaa.

9. Heitin kesalla roskiin pussukallisen meikkeja, joita en ollut kayttanyt juuri ollenkaan. Ostin tilalle ripsivarin ja varillisen huulikiillon. Ja isot aurinkolasit.

10. Haluaisin laskettelemaan, nyt heti.

Haastajina Mizyena ja Lissu .

it's still hot

+ 32 astetta varjossa.

Lokakuussa.

*

Osalla alkuasukkaista

jo paksummat takit paalla.

Nythan on lokakuu.

*

Silloin kun ma oon kankkarankka,

se johtuu siita, etta mun

sydameen koskee.

*

Nain tuumasi

pikkumies.

onneksi

huomenna on perjantai.

klo 11.00

Tanaan klo 11.00 putkitohtorin piti tuleman antamaan laaketta vuotavalle vesitankille. Toisaalta mikas hata tassa, vasta 20 minuuttia odotettu.

Mutta juuri tanaan, minusta tuntuu, etta minulta varastetaan aikaa, minun omaa aikaani. Tahallaan ja valinpitamattomasti.

Ja sitten kun tullaan, jos tullaan, niin pyydetaanko minulta anteeksi myohastymista. Ei tietenkaan, ei kuulu kuvioon.

Enka pyyda minakaan anteeksi sita, etta potkaisen tyypit pellolle jos ja kun ovelle tulevat ja sanon uuden ajan. Tanaan ei vaan enaa sovi. Ei vaikka tankki vuotaa edelleen.

asioiden ytimeen

Viikkohoroskooppi kehoitti tarttumaan toimeen.

Sen tein.

Sormet on nyt pikaliimalla kiinni toisissaan.

Unohdin lukea ennakkoon sen seuraavan virkkeen, missa sanottiin etta ilmassa on sekavaa energiaa. No niin oli.

Tosin horoskoopissa sanottiin myos etta pienista vastoinkaymista ei kannata valittaa. Muttei siina sanottu miten nama sormet saa irti toisistaan...
*

Tassa taisi olla horoskooppia ihan tarpeeksi talle viikolle.

maailmalle kannettua

Kavelysauvat (tietysti unikkokuviolla kun kerran halvimmat oli), lasten autoistuin, vaatteet ja kengat koko perheelle, saksien ja veitsenteroittimet, juustohoyla, wc-pytyn istuin lapsille, pyorankumin paikkaussetti, antibioottikuuri, rokotteita, laakkeita, piilarinesteita, tiskirattirullat (wettex), voipaperia, kuivahiivaa, mausteita, perunajauhoja, askartelutarvikkeita (paperia, nappeja, helmia), villa- ja puuvillalankaa, puikkoja ja koukkuja, Auran sinappia, ruokaa ylipaataan, hammasharjoja ja -tahnaa, deodoranttia, kynsilakkaa, elokuvaprojektori ja ehka paras pussilettutaikina.
*
Mizyena haastoi kertomaan hulluimman asian minka olen maailmalle mukanani raahannut. Yhta en keksinyt, joten ylla lista parhaista. Haastetta saa jatkaa jokainen. Ulkosuomalaiset voivat vasata oman listansa ja sisasuomalaiset voivat listaansa kerata hulluimmat matkamuistonsa. Siina listalla itsellani olisi muutama kilo kivia ja simpukoita.

PS: Paras ja samalla hulluin tanne tuotu tavara lienee kuitenkin miehen tyokaverin raahaama saunan kiuas.... kasimatkatavarana.

PS: Listaan voisi lisata myos kohdan edestakaisin kannetut. Meilla ne olisivat rullaluistimet, pyorailykyparat, kirjat ja kasa erilaisia latureita ja johtoja.

suolaista ja makeaa

Tanaan avataan syntymapaivasesonki talle kouluvuodelle.

Lahjat on pakattuna ja muistiin merkittyna.
Vanhemmat henkisesti levanneina, lapset innosta piukeina.

*

Kuvissa nakyvat herkut syotiin jo kevaalla.

Sen sesongin viimeisissa juhlissa.

wisdom

The ability to concenrate and to use

your time well is

everything.

*

Tata viisautta toteuttaen tanaan.

Tai pitaisiko sanoa

harjoitellen.

Hyvaa viikonloppua!

kuin kissat

En naemma ole ainut, joka hakee varjoa ja

valttelee ylimaaraista liikkumista.

let's talk about weather

Silloin kun ei ole muuta sanottavaa niin puhutaan saasta. Joten.

Tama syksy on naemma kuuma. Lampotila on kohdallaan mutta ne kosteusprosentit, yha jossain 70. Tuulen viretta ei liioin nae, ei tunnu. Jopa koulu on ollut hiljaa kouluasuista. Sporttipuku on yha edelleen sallittu jokaisena koulupaivana. Miinuspuolena sanottakoon, etta energiaa ei kotitoiden lisaksi loydy mihinkaan mukavaan tekemiseen. Silla sohvalla lohoilya ei kai tekemiseksi voi laskea.