sairastaa,ei sairasta...

Neljaan kokonaiseen Suomi-vuorokauteen on mahtunut monta asiaa. Suunnitelmat ovat menneet uusiksi monta kertaa. Matka- tai paikallinen popo on kaatanut sangyn pohjalle jo puolet perheesta, toisen puolen kohtaloa viela jannitetaan. Possuinfluenssaa ei tama kuitenkaan ole. Noro- tai rotavirus pikemminkin.

Mutta oli virus mika tahansa, nyt ollaan kuitenkin maassa, jossa laakkeet ovat aitoja ja hoitohenkilokunta koulutettua, joten sairastaakin voi rennommin. Pienia elaman iloja.

maiseman vaihdos

kesan korut

Kesan rannekorut. Ostettua ja itsetehtya. Nailla parjaa taman kesan.

kalojen sukua

Ei nay enaa...
nakyy taas...
*
Ensimmainen meduusa nahty
(ja jaljet saatu koristeeksi)
tanaan.
Siirrymme uima-altaalle.

paivan kysymys

Palmu piikkiaidalla ...
...vai ilman ?
*

Tosielamassa kysymyksia olisi tarjolla enemman mutta nyt on paa pilvissa, aivot auringossa sulaneet, enka anna pikkuasioiden kuten rikkoutuneen pesukoneen ja jokapaivaisten sahkoongelmien hairita elamaa.

Muutaman viimeisen vuoden ajan nama viikot ennen loman alkua ovat toistaneet samaa kaavaa. Jotain menee rikki, jotain tavallisesta poikkeavaa tapahtuu ja sita vatvotaan ja korjataan jos pystytaan.Kaiken taman jalkeen raahaudun (viimeisilla energioilla) lentokentalle, yritan nollata tilanteen ja lahtea renoutuneena lomalle.

Tana vuonna otan varaslahdon ja rentoudun jo nyt.

iltauinnilla

rannan kummastus ja ihanuus

Kummastus ja ihanuus.

Kummastus paikallisille.

Ihanuus expat-lapsille.

Ensimmainen kesa, jolloin meidan lapset sanovat etta mennaan rannalle leikkimaan. Uiminen on auttamattomasti jaanyt kakkoseksi.

aurinkovarjon alla

Suomessa taitaa olla

juhannusjuhlinnat taydessa vauhdissa

ja kaupungeissa yhta tyhjaa kuin

meidan rannalla.

Tungoksesta ei tietoakaan.

*

Mukavaa juhannusta kaikille!

*

Vaaleanpunaista ei meilta enaa loydy tyttaren vaatteista. Kausi on ohitettu.Mutta jostain syysta minun kukkakuvani ovat nykyisin vain vaaleanpunaisia.Hmmmm...

lomaa ja juhlia

Tanaan se alkoi. Loma. Toki viela muutamaan otteeseen joudumme koululle pain suuntaamaan askeleemme. On haettava todistukset, kuitit maksetuista maksuista ja kesalomalle annetut koulutehtavat. Ne tarkeimmat paperit.
*
Illalla on viela luvassa viimeiset syntymapaivajuhlat talle kouluvuodelle. Olen jo laskuissa sekaisin kuinka monissa juhlissa lapset ovat vierailleet taman lukuvuoden aikana mutta monta, liian monta, niita on ollut. Jotenkin tuntuu, etta tama syntymapaivajuhlien jarjestaminen on vanhemmille, ei siis lapsille, tarkea sosiaalistumistapahtuma, nayton paikka keta juhliin on kutsuttu. Syntymapaiville kun kutsutaan, ei aina lapsen ystavia vaan vanhempien tuttavia, tyokollegoita ja tiettyja piireja.

Paikallisessa lehdessa oli juttu sweet 16-syntymapaivajuhlista, jossa juhlien hinnaksi oli tullut vaatimattomat 10,000 dollaria. Naissa juhlissa oli syoty hienossa ravintolassa illallinen ja sielta jatkettu iltaa yokerhoon aina klo 02.00 saakka. 16-vuotiaan syntymapaivasankarin mielesta juhlat olivat loppuneet kesken. Saadut lahjatkin ylittivat meikalaisten lahjabudjetin kymmenkertaisesti.

Artikkelin luettuani aloin harkitsemaan alan vaihtoa vakavissani.

blogwonderland

Ystava A:lla on blogi. Siihen han kirjoitti lukuisia tarinoita maasta x. Rouva B istui tietokoneen aarella kotimaassaan ja etsi tietoa maasta x. Kuinka ollakkaan, rouva B loysi tiensa ystava A:n blogiin ja luki moneen kertaan kaikki tarinat. Eraana paivana rouva B suuntasi katseensa A:n linkkilistalle, napsautti yhta kohtaa ja oli tullut tyyppi C:n blogiin. Siita alkoi useamman kuukauden sahkopostiviestittely rouva B:n ja tyyppi C:n valilla. Viesteja vaihdettiin, tultiin tutummiksi.

Kesakuun alussa rouva B ja tyyppi C tapasivat toisensa maassa x. Vihdoin ja viimein.Oli kuin olisi toisen jo tuntenut mutta silti aivan uusi ihminen siina vastassa. Tavattoman mukava ihminen viela.

Kylla tama blogimaailma on ihmeellinen. En muuta sano.
*
Thanks for a great day W. ! It was fun.
And J. - thanks for your blog. We miss you!

3 days and counting

...tai kaksi paivaahan sita enaa on jaljella, koulua. On jo aikakin, helle ja kosteus ottavat mehut irti kirjaimellisesti jokaisesta. Touhuan kotona pienta juoksua, listoilta on viivattu jo moni asia. Ilman kunnon ilmastointilaitetta ei tata ihmetta olisi tapahtunut.

Loppuviikosta me nimittain aiomme, vain ja ainoastaan, olla rannalla. Joka paiva. Sita onnea onkin jo odotettu.

voihan kirsikat

Ennenkuulumaton kesan alku. Edellisina vuosina olemme herkutelleet kirsikoilla jo tovin mutta nyt noita punaisia paholaisia ei loydy ei mistaan. Tai loytyy yhdesta kaupasta mutta huonoja versioita. Kun ei loydy, niin nythan niita koko ajan sitten haluaa syoda.

Viela on onneksi yksi paikka tarkistamatta. Karrymyyja leipomon vieressa. Hanelta, jos kelta, pitaisi loytya. Periaatteet heitetaan romukoppaan ja nurisematta tyhjennan kukkaron pohjia myoten. Yksi kilo ja nelja dollaria, kiitos.

graduation

Pikkumiehen valmistujaiset. Paivakoti takana, koulu edessa. Aidin paa elaa suomalaista aikaa, siella pikkumies menisi syksylla vasta esikouluun, sen sijaan taalla maailmalla alkaakin jo koulutie. Sydan on mutkalla pojan puolesta, pelottaa valtavasti. Takalainen opiskelukulttuuri tulee olemaan raskasta, tuskaista ja tylsaa pikkumiehelle. Kulunut vuosi antoi jo esimakua.

Vaikkakin olen eri mielta monesta asiasta liittyen taman maan opetukseen ja erityisesti opetusmetodeista keskusteltaessa puren hammasta ja poskilihaksiani, on pakko myontaa, etta juhlia nama osaavat jarjestaa.

Valmistujaiset olivat juhlalliset. Esityksia jokaiselta ryhmalta, ikatason mukaisesti ja jokainen lapsi osallistui juhlaan.Neljassa eri juhlassa mukana olleena on pakko myontaa, etta nama olivat parhaimmat. Jospa se opetuskin muuttuu kesan aikana hieman jarkevampaan suuntaan.

laksiaiset

Viime viikolla vietettiin laksiaisia. Rannalla, kera hyvien evaiden ja seuran seka tasokkaan ohjelman. Mika onkaan sopivinta ohjelmaa lapsiryhmalle, jossa nuorin on 1 1/2 ja vanhin 9 -vuotias? Kilpailut, jossa juostaan, ryomitaan, kontataan, kieritaan, konkataan kukin tavallaan oman matkan.Viihdyttaa ainakin 20 minuuttia.

Tosiasiassa en pida laksiaista yhtaan. Tavallaan erilaiset laksiaiset ovat jo muuttuneet rutiineiksi, kun niita on usein.Lapsille nama lahtemiset eivat joko tunnu missaan tai sitten lapset ovat tottuneet jo siihen etta ystavia tulee ja menee eivatka tee siita suurta numeroa.

Onneksi yhteydenpitoa helpottaa internet, facebookit, skypet ja muut. Taysin ei kontaktia lahtijaan meneta, jos yhteyden vain haluaa sailyttaa. Molemminpuolisesti. Niin, ja muistaa sitten myos kayda siella naamakirjassa kuulumiset lukemassa.

a whisper

If you want your wishes

to come true,

dreaming isn't enough.

You've got to take action.

*

Juuri nyt se tarkoittaa sita,

etta kameran kayttoopasta on

opiskeltava.

Ja opittava uutta.

kesaflunssa

Voiko olla mikaan tylsempaa kun sairastua angiinan tapaiseen kesaflunssaan? Kurkussa siili perhe, kuume sahaa ja yleistila vasahtynyt. Kolme neljasta perheenjasenesta jo sairastanut tai sairaana. Tietysti ulkona kunnon helteet ja kirkkaalta taivaalta paistava aurinko.

Eihan taman nain pitanyt menna. Meidan piti viettaa kaikki liikeneva aika ennen lomaa rannalla.Ehkapa viikonloppuna jo nahdaan valoa tunnelin paassa. Toivossa on hyva elaa.

parisuhteista

Naissa meidan expat-sosiaalistumisympyroissa mies ja mina olemme erilainen,outo pari. Yhteista historiaa meilla on takana lahes parikymmenta vuotta, olemme ensimmaisessa avioliitossa, meilla on yhteiset, ainoat lapset ja tulemme viela samasta maasta. Tallaisen taustan omaavia pariskuntia ei ole montaa naissa ympyroissa.

Tavallisempaa on se, etta pariskunnan osapuolet tulevat eri maista, eri mantereilta. Ikaero puolisoiden valilla on yleensa huomattava.Lapsia on sinun, minun ja meidan. Miehille avioliitto on, jos ei toinen niin, vahan enemman. Nama nain karrikoiden.

Yleensa en tallaisiin asioihin kiinnita huomiota, mutta nyt muutamassa yhteydessa olen jaanyt miettimaan eroavaisuuksien mukanaan tuomia asioita. Milta tuntuisi, jos lapseni eivat puhuisi aidinkieltani ja eivatka voisi kommunikoida isovanhempiensa kanssa, joita nakisivat vain muutaman vuoden valein. Millaisen suhteen muodostaisin mieheni lapseen, joka on itseasiassa minua vanhempi. Miten kommunikoida miehen sukulaisten kanssa kun yhteista kielta ei ole.

Parisuhde vaatii molempien osapuolten panostuksen ja joskus vahan enemman. Niinpa nostan hattua nain omana haapaivana niille pariskunnille, jotka loytavat vastaukset kysymyksiin ja elavat onnellisina omassa suhteessaan.

beauty in (every) day

Vaalit takana, niin Euroopassa kuin taalla. Hieman vaalivasymysta havaittavissa tassa suunnassa. Jotkut juhlivat ennakkoon kaduilla parina yona ja eilen kun tulokset alkoivat selvita, hiipui juhlinnat. Nyt on hiljaista, hyvin hiljaista, epanormaalin hiljaista.

Kotona, seinien sisalla, ihastelen uutta hyllykkoa ja varsinkin sita, etta se on tyhja. Ainakin viela hetken. Muutenkin koti on jarjestyksessa. Tama on sita arjen kauneutta.

***

Tanaan tehdaan historiaa.

*

Pieni maa ja isot vaalit.

Vaalit, joiden tuloksella on vaikutusta laajemmaltikin.

Vaalit, joiden lopputuloksesta seuraa joka tapauksessa jotain.

Jos ei heti niin hetken paasta.
*

Kun ei voi vaaleissa vaikuttaa,

aanestan rannalle menon puolesta.

Saa nahda mita perhedemokratia siihen sanoo.

ruusu teille

... lukijoille kiitoksena kuluneista kahdesta vuodesta. Ilman teita tata blogia tuskin enaa olisi. Vuorovaikutus on tarkeaa ja kiitos teille, jotka jaksatte aina jattaa viestia, kirjoittaa muutaman sanan.Kiitokset myos kaikille teille yli 20 000 vierailijalle, jotka olette kayneet taalla paivittain, satunnaisesti tai vain ohimennen. Kavijamaara on vaikuttava, varsinkaan kun blogia ei loydy miltaan blogilistoilta.

Taannoin harjoittelin kollaasien tekoa.Mielessa oli tietty kuvio minka halusin luoda mutta en saanut sita tehdyksi. Ohjelma ja mina emme loytaneet yhteista savelta.Turhautuneena heitin kaikki kuvat kehiin ja a vot. Tassa kaikki blogissa julkaistut kuvat seka muutama sopivaa hetkea odottava kuva - aika hieno nainkin.

koukutus

Pikkumiehen otsa oli aamulla kuumaakin kuumempi ja paivan ohjelma muuttui melkoisesti. Uimarannan sijaan olemme viettaneet aikaa sisatiloissa, viileassa. Vesileikkien sijaan on muovailtu savea ja luettu kirjoja.

Sain luettua loppuun Stieg Larssonin The Girl with the Dragon Tattoo ( Man som hatar kvinnor) ja nyt odotan malttamattomana lomaa. Jatko-osaa on paastava lukemaan HETI, mieluummin jo tanaan. Ja varmaan se kolmaskin on ostettava samantien. Taytyy toivoa, etta jo lentokentilta loytyisi The girl who played with fire-kirja. En voi sanoa, etta oli paras lukemani kirja mutta jokin jippo tassa kirjassa oli, silla lukunalan se jatti.

pimiaa

Keskiviikkona paastin suustani sanat, jotka voisin nyt syoda takaisin.
Kehaisin nimittain etta sahkotkin ovat pelanneet verrattain hyvin.
Siita se lahti.
Eilisesta iltapaivasta alkaen sahkot tulivat vain ja ainoastaan generaattorilla, samoin tanaan.
Nyt kun valtion virtaa taas tulisi, pimeni sahkolinja meidan kadulta. Voltteja on jotakuinkin 100.

Siirryn nyt tunnelmalliseen kynttilan valoon suunnittelemaan ensimmaisena pilaantuvista ruoka-aineista viikonlopun ruokalistaa. Mainitsinko jo, etta kavimme taydentamassa loputkin ruokaostokset viikonlopulle tanaan ja jaakaappi on taynna ?!

viisaus

Aiti, ei ole vain vuosia. Se on elamaa.

Nain tuumasi pikkumies,

kun keskusteltiin vuoden takaisesta lomasta Suomessa,

lahestyvasta lomasta

ja

tulevasta ensimmaisesta kouluvuodesta.

500.

Tajusin eilen, etta nyt on ihan oikeasti kesakuu. KESAkuu.

Kohta saa jo aloittaa pakkaamisen.Matkalaukkujen. Ei puhuta enaa kuukausista vaan viikoista.Sitten kutsuu loma. Taivaallista.

Tanaan kerkesimme jarjestaa lapsille elokuvaillan hampurilaisineen. Pikkumies kutsui kaikki englanninkieliset kaverinsa (expatit) katsomaan Late Lammasta. Mukavaa.

Tama oli muuten 500 postaus. Hurjaa.

flowers

Viela pari valmistunutta kukkasta.

Tehty silloin kun oli synkempaa.

Mutta taisi niista sittenkin tulla ihan kelvollisia.

*

Tosin sinista nauhaa on saatava lisaa.

Tuo kukkanen tarvitsee ymparilleen enemman horheloa.

Sitten se on hyva.