inspiraatiota

etsimassa....

kapeat kujat

Monin tavoin.

aamupaiva mart(h)ana

Tanaan, aamupaivalla. On juostu 2 km, kavelty 4 ( vaatii viela treenausta naissa saissa treenaamiseen). Sen jalkeen on siivottu, pesty vaatteita ja tehty kolme ruokalajia valmiiksi. Kaikki nama neljassa tunnissa.
Nyt lahdenkin hakemaan lapset koulusta.
Tarmokkuuden sadekeha paan paalla loistaen....
*
Iltapaivalla en tee sitten yhtaan mitaan.
Korkeintaan luen kirjaa.

sigh

#$%$#^$&%*^*^(&*&(U^%$^%$#%.&^%$$#^
^$^&*&&()*^$#@$%^&&^.

*
Olen joogaretriitin tarpeessa.

valo

Aikoinaan, ensimmaisella lomamatkalla etelaisessa naapurissa ihmettelin valoa. Niin kirkasta, lamminta,hohtavaa. Varjot, heijastukset ja savy. Kaikki oli tavallaan mykistavaa. Missaan muualla valo ei ole tallaista.

Yha edelleen, kaikkien vuosien jalkeen olen samalla tavoin hammentynyt kuin ensimmaisen kerran Lahi-idan maan kamaralle astuessani. Valo ei ole muuttunut ollenkaan.Mielikuva tasta valosta on sama minka joskus peruskoulun uskontotunneilla kirjoista naki. Olisiko siina jotain taivaallista. Hengellista.

Olipa se mita oli, upeita valokokemuksia on tullut vastaan useita. Harvoin vain niita saa taltioitua. Siinapa tallennusprojektia talle talvelle.

sahkokissa

Miten oikeuttaa kameran kanssa kaveleminen ja valokuvaaminen ?

Kuvata kissoja niin innoissaan, etta paikallisetkin osoittavat uudet kissat matkan varrelta.

Kukaan ei kysellyt tai kyseenalaistanyt valokuvaamista.

Tosin kiertelimme kristittyjen alueella missa meidat jo tunnetaan.

Joten kissan lisaksi kortteligeneraattorin sahkokaappi ja paikallista sahkojohtoa. Ja naita kuvia riittaa.

varia elamaan

Olosuhteet:

+27 ja aurinko paistaa pilvettomalta taivaalta.

On kuuma.

Rannalla ei ole ensimmaistakaan tuulenviretta.

Suomalaisten saiden karaistamana ja sisulla,

villalanka kasissa punoin rinkuloita.

Viileista savyistaan huolimatta
lammin koru.

loyto kesalta

Kuvat ovat leikekirjasta vuodelta 1984-1987, suunnilleen. Jo tuolloin eras nuori tytto leikkasi ja liimasi unelmia, ideoita ja ajatuksia kansien valiin.

Vuodet kuluivat, mutta sama leikkaa liimaa-harrastelu sailyi. Vihkoja ja kirjoja ostettiin taytettavaksi.

2000-luvulle tultaessa nuori tytto on jo aikuinen ja kuvia taynna olevia kirjoja on jo vino pino. Taitaa olla melko selvaa etta visuaalinen ihminen on tuo nainen ainakin.

Lieneekohan myos naisen pitkaikaisin harrastus, silla harrastukseksi tata voi jo kai kutsua?

loman loppu

Viimeinen lomapaiva.

Aurinkoa ja lampoa riittaa edelleen.

Evaat valmiina, reppu pakattu.

Kohti rantaa.

Nyt mennaan.

Aurinkoista paivaa!

valmista kauraa

Voihan elama, mita kivirekia nyt tielle kasaat.

Mutta ei huolta. Kun nain ottaa paahan, tarvitsevat kadet paljon tekemista. Paljon joutuu purkamaan mutta jotain sentaan valmiiksikin tulee.

Suomessa kesalla aloitettu nyori valmistui jo aikaa sitten. Tanne tulon jalkeen nyori oli valmiina kunnes sain kuvat otettua. Kuvista ehka selviaa, etta kaulanauhahan siita nyorista tuli. Kevyt mutta hieman liian lammin naihin aurinkoisiin paiviin.

Lopetan nama urputuspostaukset nyt tahan. Puran tuon paalle tunkevan negatiivisen energian nyt kasien kautta johonkin mista ehka syntyy jotain kaunista. Ainakin yritan. Ja juon kahvia. Syon suklaata. Kayn lenkilla. Ehka kombinaatio naista on vastalaakkeista paras.

Toivossa on hyva elaa.

lost and found, almost

Tanaan oli hukassa:

Sahkot. Voltteja riitti tietokoneeseen ja televisioon muttei jaakaappiin, vesilammittimeen tai ilmastointiin. Tilanne normalisoitui illalla, toistaiseksi.

Puhelimen laturi. Kesti hetken ymmartaa, etta puhelimeni taalla on todellakin se suomalainen malli eika amerikkalainen, mika on kaytossa sitten Suomessa.

Muisti. Eika se ole vielakaan palautunut. Kavimme ajelulla ja samaisella matkalla nain uuden jalkalamppukaupan. Nyt en muista missa se oli. Olen poissulkenut paikat missa se ei voi olla ja yrittanyt kartoittaa paikkaa.Auton vauhti oli suht nopea, liikkeen vieressa oli punaista ja sinista.Tiedan nama kujat ja tiet verrattain hyvin, joten olen ymmallani kun en saa sijoitettua kauppaa kartalle. Melkeinpa tama on taydellinen tyrmays.

Kauppaan olisi nimittain paastava uudelleen. Hetimiten. Sen ohikiitavan hetken ajan, nain unelmien lampun pystyssa oven suussa.Siina se seisoi kutsuvasti. Toki sen varsi vaatii maalia ja itse lampun varjostimen kuosi saa kyytia mutta sitten se onkin vallan hieno. Juuri passeli meille.

Oi muisti, palaudus nopeasti!

syksyn ensi sade

Salamoita ja jyrinaa.

Vetta vaakasuorassa ja saavista kaataen.

Eilen iltapaivalla ensimmaisen kerran ja uudelleen alkuyosta.

Seuraus:

Sahkoverkko ei toiminut ja kortteligeneraattorin johto irtosi meidan talosta.

Taysi pimeys, juuri kun olimme katsomassa miehen kanssa Hangover-elokuvan loppuratkaisua.

Ei ensimmainen kerta eika viimeinen, etta nain tapahtuu.

Tein ennatyksen.

Alle viikon taalla oleilun jalkeen, olin valmis pakkaamaan kamat uudelleen kassiin ja matkustamaan takaisin Suomeen.

pikaruokaa ja juhlia

Paikallista valipalaa, olkaa hyva.
Maisseja, linsseja, papuja, sitruunaa.
*
Tanaan alkaa juhlinta, Eid al-Fitr.
Kolme paivaa kestaa nama kemut.
Meillakin kaapit ruokaa taynna,
nyt voi vain relata.

Edit: Huihaihei, ei tanaan juhlitakaan vaan vasta huomenna. Kuu on taysi vasta silloin.

jarjestysta

Suomessa pakkasin joitakin tavaroita laatikkoon lahestyvan putkiremontin tielta. Tempo jai paalle ja nyt katselen ympariinsa mita taalla toisaalla saisin kasattua kuosiinsa.

Juuri ennen kesalomia saimme uuden hyllykon. Kaupoista ei loytynyt tarpeeksi yksinkertaista, joten ei auttanut muuta kuin tyytya itse suunniteltuun varastomalliin. Kasasimme sen pikaisesti ja tyonsimme tavarat hyllyille. Tarkoituksena oli tuolloin maalata tiilet valkoisiksi mutta aika ei antanut myoten. Nyt olen kahden vaiheilla, maalatako vaiko eiko.

Jokatapauksessa pienta siistimista hyllyt tarvitsee.Tavaroiden on loydettava omat paikkansa.

karkumatka

Eilen kavimme koululla ostamassa koulukirjat,vihkot ja uudet urheiluvaatteet. Nahtiin uusi ope ja vanhoja tuttuja. Kuultiin uusia suunnitelmia ja ihmeteltiin moisia ajatuksia.

Mutta koulu alkaa vasta ensi viikolla ja silloin sita vasta mietitaan. Joten. Lainelaudat kainaloon, uimamaskit kassiin ja rannalle. Koko paiva. Aurinkoa ja uimista.

Kesatauon jalkeen tuntui taas mukavalta.
Kaukana ihmetyksia aiheuttava koulumaailma.

voitto

Muurahaisia oli ensimmaisena paivana.
Toisena vahemman.
Nyt kolmantena nuo otokat valtasivat ruokakaapin.

Mutta eipa niita ole enaa.
Ei, vaikka tytar sanoi, etta muurahaisilla on oikeus elaa.
Aitina sanoin, etta minulla on perustuslaillinen oikeus paasta niista eroon.
Varsinkin kun ne otokat purivatkin.
Jokainen liikkuva yksilo,minka kasiini sain, karsi julman kohtalon.
Omasta kadesta tai supermyrkysta.

Keittiokin puhdistui siina sivussa.

(Muurahaisista ei kuvaa loytynyt mutta julman kohtalon saivat tanaan myos muut otokat....)

yksi asia

Jos pitaisi valita yksi ainoa asia, minka tasta arjesta maailmalla ottaisin mukaani minne vain, niin se olisi ehdottomasti kaasuliesi.

Nopea ja nappara.

sekaisin matkasta

Viime vuorokauden aikana matkustettu yhteensa 16, 5 h. Tuosta ajasta autossa 3 h 15 min ja lentokoneessa vajaa 5 h. Muu aika pelkkaa odottelua. Matkan aikana 0 h unta, klo 4.30 -8.00 sangyssa nukkumista.

Syksyn ensimmainen vesisade toivotti tervetulleeksi maahan. Nyt kassit purettu, ensimmaiset suomisuklaat syoty, asuntoa siivottu, muurahaisten invaasiota torjuttu ( asuntoon saapumispaikka paikallistettu ja valiaikaisesti teipilla peitetty) ja lahikaupassa kayty.

+26 astetta tuntuu lampimalta, jopa kuumalta.Ranta houkuttelee, mutta vasta myohemmin talla viikolla.

Tunti, maksimissaan kaksi ja tama talo hiljenee.

Voikaa hyvin!

keittiön herkku

Pian näemme onko tämän kaunokaisen. Onkohan muutaman kuukauden erosta johtuen nippanappa tai ollenkaan elossa vai rehoittaako uljaana?

Aamupalalle tomaattia, basilikaa ja oliiviöljyä.Ripaus mustapippuria.

Siitä se taas lähtee. Asteittainen paluu arkeen.

*

No, just joo.
Ettäs kehtasivat.
Tuolla toisaalla.

Ensin muutama raketti toiselle puolen ja sitten ,totta kai, vastaus tulee heti.
Vieläpä useamman raketin muodossa.

Pakkaa tässä nyt sitten.

vaatteet on mun....

Jostain syystä en paljoa jaksa stressata pukeutumisesta tuolla toisaalla.
Perusunivormu on farkut ja paita/tunika. Kengät mukavuustyyppiset (eli korottomat).
Reipas ja rento, huoleton sanoisinko.

Suomessa sentään katson peiliin useammin ja ihan kaikissa virityksissä ei ulos uskalla. Mutta myönnettävä on, melko samoissa vaatteissa meni tämäkin loma.

Laukkuun on nyt matkalla 15 vaatekappaletta. Siinä tulevan vuoden vaatetuksen perusta ja runko. Tosiasiassa ne ovat niitä, joita sitten pidetään lähes koko ajan. Samaan aikaan pakkasin remontin tieltä 5 laatikkoa vaatteita säilöön. Milloinkahan niitäkin sitten pidän ?

keveyttä

Meillä on neljä rottinkista pyykkikoria, kauniisti pinossa.

Kerran vuodessa ne astetaan riviin ja hiljalleen ne täyttyvät.

Sukista, paidoista, kirjoista ja vähän muustakin.

Kun kori on täynnä, on aika lopettaa.

Sen jälkeen korien sisältö upotetaan matkakassehin.

Hyvin helposti tai raivokkaasti tunkien.

Voiton puolella ollaan siinä vaiheessa kun korit ovat takaisin pinossa.

Tyhjinä ja kevyinä. Höyhenenkeveinä.

Sitä päivää odotellen.

luvaton vieras

Pari viikkoa sitten ei olisi haitannut,ei sitten ollenkaan.

Mutta että nyt.

Tuntuu päässä, tuntuu keuhkoissa.

Ei paljon naurata.

Taikaloitsut käyttöön, paljon kuumaa ja villasukat.
Positiivista latausta ja kilo suklaata.

Syksyn ensi flunssan karkoitus käynnissä.

harjoitus tekee mestarin

Tänään oli jännä päivä, sanoi tytär mennessään nukkumaan. Siihen kun sisältyi yksi kaatunut naapurin rouva, ambulanssi, paljon punaista liquidia (tyttären ilmaisu), päivystyksessä vierailu ja lopulta helpotuksen huokaisu.

Olihan se, äidillekin. Niin vaan hermo piti, rationaalisesti lisäapua hankittiin ja vuotokohtaa painettiin. Tosin jossain kohtaa tuntui, että 97-vuotiaalla rouvalla oli nopeammat johtimet kuin itsellä.

Tämä päivä muistutti mieleen sen, että ensiaputaitoja on tainnut tulla viimeksi harjoiteltua tuolla rinteessä, vuonna yksi ja kaksi. Olisikohan aika päivittää omat tietonsa?

(Papukaijamerkki sille, joka tietää mistä kansallismaisemasta kuvat ovat.)

päässä soi

Tämän päivän tunnarina tämä.

****

kaks meistä istuu laiturilla
me katsellaan aurinkoa
pois hiipivää
ja mietitään
mihin tää johtaa

tunnetko kummaa kutinaa

kuuletko maailman mutinaa
se kuiskaa vaan
sun korvan taa:
"nyt tai ei milloinkaan"

maanantaina, tiistaina
jokaisena päivän tuntina
maailma on avoinna
ja se odottaa

kuuntele lasten porinaa
kuuntele meren kohinaa
niin silloin näät
ja tuut tietämään
mikä on tärkeää

ei ole mitään enempää
ei ole mitään vähempää
jos tahdot niin
jos toimit niin
ja luotat vaan vaistoihin

maanantaina, tiistaina...

joka päivä on sun
joka päivä on mun
joka päivä on sun,
jos tahdot niin
mitä ikinä teet
mihin ikinä meet,
se on vain sun

kuuntele kun sun sydän lyö
se on sun sydämesi työ
se sut ohjaa
pian oikeaan
kuuntele tarkkaan

maanantaina, tiistaina...

joka päivä on sun...

joka päivä sä voit
joka päivä sä saat
joka päivä voit tehdä mitä haluat
joka päivä on sun
joka päivä on mun
joka päivä on sun

joka päivä on sun...

Aknestik: Jokapäivä
Sanat: Jukka Takalo

save the children

Tämä .

Mitähän vielä ?