8.10.11

new family members

Saadaanko koira ?
Saadaanko sammakko ?
Saadaanko kultakala, hamsteri, hiiri...?

Kilpikonna se oli, vauvoja tuplaten. Tuolla ne laatikossa asustavat, käyvät päivälenkillä parvekkeella.
Nyt odottelemme toteutuvatko lupaukset.
Parvekkeella kun on vana ja tahra.

7.10.11

addicted to...

Kaikki alkoi Sveitsissä vuonna 1987.
Maistuu hyvältä paahtoleivän päällä mutta vielä paremmalta lusikalla suoraan purkista.
Ennen käytössä oli kahvilusikka, nyt mennään jo ruokalusikalla.
Ennen purkki kesti hyvän aikaa, nykyisin tyhjenee varsin nopeaan.
Pikkumies tokaisikin viikolla : Äiti, ootkosyönyt mun Nutellat?
Huomenna ostoksille.

Mikä onkaan sinun paheesi ?

6.10.11

gift words

Ihanaiset Maria  ja kirjailijatar antoivat molemmat lahjaksi viisi sanaa.

Valo - ei voi olla mikään muu kuin tämä valo täällä.Missään muualla maailmassa aurinko ei paista tällä tavoin. Valo on samaan aikaan kovaa ja pehmeää. Tarkkaa ja leikittelevää.

Käsi - tekevät kädet. Niissä ei kynsilakat pysy.

Hiekka - on hiusteni väri. Voin maastoutua rannalle. Kesäinen rasite, jota löytyy joskus jopa ruokalautaselta.

Turkoosi - tyttären ja äidin yksi lempiväreistä. Jonain tiettyinä päivinä edessämme avautuu turkoosi meri.

Lapsi - meillä kaksi. Rakkaita. Mielestäni lasten tulisi saada olla lapsia mahdollisimman pitkään suojassa pahalta maailmalta. Ja samaan aikaan tiedän, että omamme ovat kokeneet asioita, joita heidän ei olisi tarvinnut koskaan kokea. Kaikesta huolimatta ovat onneksi äärettömän viisaita, suvaitsevaisia, herkkävaistoisia ja kasvattavat vanhempiaan joka päivä.

Päätin - liikkua monipuolisemmin. Se on onnistunut. Toistaiseksi.

Kaipuu - sitä on välillä ilmassa.Kaipuuta jonnekin, johonkin toiseen. Pääasiassa elämä on hyvää, tässä ja nyt.

Pähkinä - cashew. Pussillinen päivässä. Vanhauus tuttavuus.

Televisio - nurkassa. Kanavaseikkailut, sillä koskaan ei tiedä milloin ja mistä tulee jotain. Yleensä kiinni.

En mistään hinnasta - luovu omasta vapaasta tahdostani. Vapaudesta sanoa, tehdä, elää, olla minä.

Jos haluat omat sanasi, jätä viesti kommentteihin.
Kaunista päivää!

5.10.11

what a day

Kaikki alkoi sunnuntaina.Kaiutinauto ajeli ympäriinsä ja ilmoitti kaupungin asukkaille tulevasta mielenosoituksesta maanantaina. Kaupunginasukkaiden mitta oli täynnä. Generaattorimaksu oli huikeat 100 dollaria 5 ampeerista. Maanantaiaamuna yksi kaupungin pääkaduista suljettiin ja mielenosoitus alkoi rauhallisesti. Aikaa kului ja sitten mustia savupilviä näkyi taivaalla. Kaupat olivat suljettuina koko päivän.


Tuli alkuilta. Mielenosoitus jatkui. Nyt vanhempi väki oli jo poistunut lepäämään ja nuorempaa sukupolvea oli kadulla. Jossain joku sai mielestään loistavan idean ja ryhmähenki tiivistyi. Letka mopoja ja juoksevia ihmisiä tiilet, kepit ja vasarat kädessä etenivät tolpalta toiselle rikkoen jokaisen vastaan tulevan generaattoreiden sulakekaapin.Lopputuloksena oli se, että kaupungin generaattorit pysyivät maanantai-illan hiljaisina.
Sinä aikana kun kaupungissa toteutettiin anarkiaa, me katselimme taivaalla pyöriviä etelänaapurin lentokoneita ja auringon laskua. Loppuilta menikin kynttilänvalossa, kunnes kaupunkiin saatiin valtavirtaa. Tiistai-iltapäivällä generaattorikin taas toimi.

Meidän perheen kokemuskirjaan tuli uusi merkintä, jollekin toiselle tuli lisälaskua rikkoontuneesta sulakkeesta.

4.10.11

thank you for the sport

Ahdistaako?
Ärsyttääkö?
Ottaa pattiin todella?
Kiehutko, puhkutko?
Verenpaineesi taivaissa?

Älä huoli, takapuoli ylös tuolilta ja liikkumaan. Aivan sama mitä teet, kunhan teet jotain. Avainsanana tekeminen.Ota mukaasi kunnon musiikkia. Ärsytysasteestasi ja mielenrauhasi saavutettavuusasteesta riippuen valitse laji, jossa saat irrotella kunnolla. Niin kunnolla, että en pysty ajattelemaan muuta kuin suoritustasi. Viimeiset punnerrukset, vatsalihasväännökset, joogavenytykset teet tajunnan rajamailla. Suorituksen lopulla makaat maassa ja keskityt vain hengittämiseen.Henkäys kerrallaan.

Auttaa kaikkeen, usko pois.
Tänä aamuna tosin pelkkä 5 km ei auttanut, mutta sen lisänä tunnin circuit vei minut olotilaan, josta en halua pois.
Olen täysin Zen.
Tulkoon mitä tuli, olen täysin levollinen.

(...kunhan palaan taas maan pinnalle, kerron mitä eilen tapahtui ja mitä siitä seurasi...Hellin itseäni vielä tämän päivän. Tosiasiassa takapuoleni ei enää jaksa nousta tuolilta, eivätkä jalkani kanna hakemaan kameraa. Huomenna blogissa paluu karuun expatelämään...sillä varauksella että yhteydet toimivat...)

3.10.11

a new week

Uusi viikko ja osittain vanhat rutiinit.
Pitkästä aikaa mielenosoitus kaupungissa sähkön hintaa vastaan.
Älämölöä ja poltettuja renkaita.
Oikein hyvä päivä siivota mikrokokoiset pölyt pois.
Parvekkeen kaiteelta niitä löytää aina.

2.10.11

baby shower

Arabian opettajani odottaa esikoistaan.
Viime viikolla juhlimme tapahtumaa vauvakutsujen muodossa.
Oma lahjani on vielä laatikoissa matkalla tänne, joten oli kehiteltävä varalahja.
Siispä leipomaan.
Pari pakettia vaippoja, nauhoja, koristeita ja kakku oli valmis.
En ollut aivan varma, millä mielellä tälläinen lahja otetaan vastaan mutta nyt voin vain hyristä tyytyväisenä.
Kakku oli suksee.