Kansainväliset vanhemmat tuohtuivat asiasta ja menivät puhuttelemaan ala-asteen koordinaattoria.
Toimistosta ulos tullessaan oppilaalla oli stipendi.
Miten tämän tulkitsee suomalainen:
"Miten ne kehtasivat, törkeää, ohittivat opettajan täysin, kertoo kyllä nyt jotain näistä vanhemmista.Tosi noloa. Kuinka joku voi tehdä tuolla tavoin ?"
Entä sitten intialainen:
" Vanhempien pitää pitää huolta lasten tuloksista.Valvoa opettajia. Valvoa lasten etua."
Mitä tästä opin: Joissakin asioissa näkökulma, katsontakanta, voi olla todellakin yhtä kaukana kuin Intia on Suomesta. Ja joskus, tämä suorasuu, voi pitää mielipiteensä ihan omana tietonaan.
8 comments:
Maassa maan tavalla...
Vai sillä lailla niitä stipendejä saakin. Minä olisin ehkä ottanut "sen katseen" käyttöön.
Vai sillä tavalla se hoituu....
En nyt mitään stipendejä menis vaatimaan, mutta koulun suhteen olen kyllä oppinut, että vähän pitää seurata niitä opettajienkin touhuja ja joskus nimenomaan valvoa lasten etua.
Mielipiteen sanominenhan on hyvä juttu! Sillainhan on kaikilla mahdollisuus avartaa katsantokantojaan :).
Lempi Sveitsistä
Terveisiä täältä jäähtyvästä talosta; jotakin hajosi viikonloppuna ja meillä ei ole lämmitystä, eikä mitään tietoa, milloin mahdetaan semmoinen edes saada...Tammikuussa ? Kesäksi ?
Takka ja leivinuuni lämpiää vuoroperään, mutta eivät ne näillä pakkasilla riitä. Jokaisella on n. 3 peittoa, useat villasukat ja kylmä ! Talossa vallitseva kireä tunnelma EI lämmitä, vaan viilentää ilmapiiriä ennestään...
Ensi viikolla aletaan kai avata lattioita (!!!!!!!!!!!!!!) ongelman selvittämiseksi ja herran tietää, milloin vika on korjattu ! t: Tiina (pipo päässä ehkä jo ensi yönä)
ÄLKÄÄ IKINÄ OSTAKO TÄMMÖISTÄ VANHAA RÖTTELÖÄ !! t:Tiina
Meillä kävi kerran niin, että aina luokalla ekaksi tai toiseksi tullut tyttö tulikin vasta kolmanneksi. Hänen vanhemmat kävivät valittamassa numeroita rehtorille ja kappas sieltähän löytyikin joku virhe, että eräs koe oli arvioitu väärin ja koenumeron noustessa nousi keskiarvokin juuri sen verran, että hän nousi takaisin kakkoseksi ja minun lapseni tipahti kolmanneksi. Lapseni oli raivoissaan tästä koska tiesimme toki, ettei mitään virhettä varmaankaan ollut tapahtunut. Mutta minä en alennu tuollaiseen vaan opetan lapset ottamaan vastaan elämässä myös pettymyksiä. Aina ei voi olla eikä tarvitse olla ensimmäinen. Jos omat numerot ovat hyvät niin mitä sillä on väliä mikä sijoitus lopulta on.
Anu, niin no, ihan en tätä lausetta niele. Ulkomaalaisena ei tarvitsisi niitä maan huonoja puolia ottaa omaan käyttäytymiseensä..minun mielestä :)
Mine, no kuule, katsekin oli käytössä, niille jotka sen tekivät..
Yaelian, vei silloin itseltäkin maun koko juhlista ja yhä edelleen , puoli vuotta tapahtumasta huomaan verenpaineen kohoamista :).
Lempi, totta tuokin.Ja varsinkin täällä meillä, paikallisessa koulussa jossa päteviä opettajia on vähemmän kuin niitä kouluja käyneitä mutta tässä tuskin oli kyse siitä tai ehkä sittenkin oli, niiden vanhempien mielestä :). Välillä oman, mielipiteen sanominen aiheuttaa vastapuolella silmien pyörittelyä ja syvää hiljaisuutta...varsinkin jos se poikkeaa yleisestä..mutta teen sen silti.Maine kasvaa ja miten se nyt meneekään...
Tiina, lauhtuvaa keliä toivon teille ja riittävästi lämmintä päälle.Mutta hei, kukaanhan teillä on tuskin syyllinen, joten syvään hengitys ja anna mennä.Jos tulee liian kylmä, tiedät yhden tyhjän kaukolämmössä olevan asunnon, tervemenoa sinne-avain löytyy sen naapurista. Ja ei, ei ole suunnitelmissa-ainakaan just nyt. Niin ja jos yhtään lohduttaa, meillä on tosi kylmää täälläkin ja vettä sataa, mikä kylmentää edelleen.
Mizyena, näinpä.Minä opetan lisäksi omilleni, että tuollainen keplottelu ei loppu peleissä vie kovinkaan pitkälle. Tulee vastaan jossain kohti.
Post a Comment