Hain taannoin erääseen koulutukseen Suomessa.
Sain paperiini kansainvälisesti tunnetun suosittelijan ja muutkin pääsyvaatimukset olivat täytettynä.
Paikkaa koulutuksessa en saanut. Oli monta muuta, joilla oli myös vaatimukset täytettynä. Nyt toivon, että en törmännyt siihen näkymättömään muuriin, josta jo kotiinsa palanneet ystävät ovat varoittaneet. Ulkomailla saatua kokemusta ei välttämättä lasketa eduksi omassa kotimaassa. Olet ulkopuolinen. Olet kysymysmerkki.
Makroviikoilla teemana lyhyt. Mannekiineina meidän kilpikonnat.
19 comments:
Ja minä kun aina luulin,että ulkomailla hankittu kokemus on plussaa...
Ihanat kilpikonnat!
No, voi harmi:(
Hieno kuva kilpikonnan lyhyestä kaulasta.
Jospa tärpääisi jokin toinen juttu!
Kilpikonna on kiva konna.
Kurjaa :( Mutta ihanat kilpparit!
Yaelian, niin minäkin luulin, kunnes alkoi kuulua muutakin. Ehkä se on enemmän kiinni niistä verkostoista ja kontakteista. Meidän konnat ovat ihan ihkuja, omanlaisia persoonia.
Sirpa, kyllä tämä tästä :). Tuo lyhyt kaula oli se jutun juoni.
Pappilanmummo, sitä jäin miettimään, josko tämä ei ollutkaan se minun juttu. Nyt täytyy miettiä ajatuksella.
Konnat ovat kivoja.
No, tuota on ilmassa ollut viime aikoina -- siis pettymyksiä ! Mutta, jos yksi ovi ei avaudu, niin joku toisen sitten ! TSEMPPIÄ ! t:Tiina
Ps.Minä taidan vielä johtaa tuossa pettymys /epäonnistumis "kisassa"; viime syksystä alkaen en ole tullut valituksi kahteen työpaikkaan ja yksi koulutuspaikkakin meni sivu suun. Joten jatketaan vaan yrittämistä ! Kyllä jotakin hyvää vielä järjestyy...Sinulle ja myös minulle !
Ai juu; Tulevatko Konnat myös Suomeen ? Rillipää odottaa heitä innolla... Ja teitäkin !
Helmi-Maaria, oli se kurjaa mutta pohjalta tie on vain ylöspäin, tai sitten kaivetaan vielä syvemmälle :).Konnat ovat meidän lempparit.
Ihanat kilpikonnat! Pidän myös vihreistä kukkakuvistasi :)
Tiina, samaan aikaan langoilla. Tästä ovesta en nyt ole varma, aukaisinko se jo kkonaan vai vasta kurkistin. Loppuelämä ei onneksi ole siitä kiinni.Olisi ollut sellainen sivujuoni. Ja hei, nyt saat ihan vapaasti voittaa tämän skaban mutta toivotaan kuitenkin että onni potkaisee teikäläistä nyt jo piakkoin.
Konnien kohtaloa on mietitty, lähinnä Suomen pimeä talvi ei ehkä ole parasta. Täällä elinolosuhteet taitavat olla paremmat. Todennäköisesti palautetaan isojen kilpikonnien seuraan, kunhan vähän vielä kasvavat.
Miiwi, on ne ihania, kaikin tavoin, nuo konnat.Kiitos :).
Niistä konnista vielä; yhdellä työkaverillani on kaksi konnaa, jotka vaivutetaan talveksi uneen ja sitten ne ovat talven jääkaapissa horroksessa. Se on kai sujunut aina hyvin ? t:Tiina
Toivottavasti todellakin se ei ole noin tuon ulkomailla olon suhteen? Luulisi, että nykyaikana ymmärretään jo sitäkin, että ihmiset eivät enää asu samalla kadulla elämän alusta loppuun. Täältä palanneet tutut on kyllä kaikki saaneet töitä. Toivon, että itsellekin käy joskus yhtä hyvin.
Toivotaan, että löytyy jotain muuta mielekästä hommaa!
Nykyään on kai melkein kaikkiin juttuihin paljon päteviä pyrkijöitä. Yksi tuttava juuri kertoi hakeneensa puolipäivästä vastaanottovirkailijan paikkaa. Aika huonosti palkattua, kun se on sosiaalisektorilla. Hakijoita oli ollut vaatimattomast 600! Eikä asuta kovin isossa kaupungissa..
Mutta niinhän sitä sanotaan, että etsivä löytää!
Lempi Sveitsistä
Suhteilla mennään.
Tässä yksi sterotyyppinen näkökulma: harva on kiinnostunut mitä maailmalta on kokemukseksi ja rikkaudeksi jäänyt. Suurin osa on niin omissa maailmoissaan ettei toisen ihmisen kokemukset jaksa kiinnostaa.
Mieheni työpaikalla ei monikaan ole kysynyt mitä expatvuodet ovat antaneet.
Jos minä olisin työnantaja niin kyllä antaisin arvoa maailmalla asumisesta. Siinä ihminen oppii ja kasvaa ihan toisella tavalla kuin esim. vain yhdellä paikkakunnalla koko ikänsä asunut ihminen. Kumpikaan ei ole silti huonompi tai parempi.
Tsemppiä!
Ompas suloiset pikkukilpikonnat ja todella taitavasti otetut kuvat!
Kakkoskuvassa on konnalla oikein konnamainen ilmekin :)
Hienot kuvat kuten aina kuvasi.
Toivottavasti paluumuutto onnistuu ja onnistaa työnkin puolesta.
Tiina, jääkaapille sanomme ei kiitos.
Mine, jotkut ymmärtävät, toiset eivät.Eiköhän se vähän niin mene. Mutta eihän sitä tarvitse kuin yhden työpaikan :).
Lempi, apua, tuo oli jo aikamoinen juttu. Omani oli vain sivujuoni, eikä sillä olisi eletty mutta hyvänä lisänä kylläkin :).Ja tämä oli vasta ensimmäinen yritys, kyllä tämä tästä, kunhan alkuun päästään.
BLOGitse, tuo stereotyyppinen näkökulmasi on muuten ollut yhdessä expatelämää kuvaavassa kirjassakin, nimeä en juuri nyt muista. Harvalla on aikaa, tai edes kiinnostusta kuunnella ulkomaailman asioista.Onneksi on blogi :). Ja totta on tuokin, asuit yhdellä paikkakunnalla tai maailmalla, kumikaan ei ole toista huonompi.
Matkatar, kiitos.
Sirokko,kiitos, ne muut sadat kuvat, jotka eivät ylitä kynnystä ovat tukkimassa konetta :). Paluumuutosta vasta puhutaan, vielä ei olla pakkaamassa :)
Todella upeita kuvia ....
Ekasta tykkään erityisesti.
Aivan upeat - ihana vihreä.
Post a Comment