Tein tänään elämäni parhaimman, ja osuvimman, diagnoosin.
Tässä maassa, jos olet minuutin onnellinen, seuraa sitä 59 minuutin epäonni.
Karkeasti sanottuna.
Todisteainestoa on*, riittämiin.
Ja jostain hullun syystä, tai ehkä juuri siksi, yhä vain tsemppaamme sillä minuutilla tunnissa.
Kiitos ihanaiset naiset Mine ja Kirsikka tunnustuksista. Palaan niihin onnellisuusminuutin sattuessa kohdalle.
(*Tällä viikolla: rikkoutunut jääkaappipakastin, jossa ruokaa enemmän kuin ennätetään syödä, laina-auton akun loppuminen kesken ajon, homeen levittäytyminen kattoon, puheluiden katkeaminen kesken kaiken, internetin takkuilu, ja monta muuta asiaa, mitkä ovat takunneet... Ja ne onnellisuushetket, niitä on kerran tunnissa, ainakin minuutin verran.)
5 comments:
Kaikkein lämpöisin halini sinne♥
Onneksi on sentään se minuutti:).
Voimia!
Nuo kimallukset vedessä,
ovat kai juuri NE minuutit.
Minä täällä näen ne!
Yritähän kestää,aikamoisia vastoinkäymisiä teillä taas ollut.Toivottavasti onnellisuusminuutteja tulee lisää...Tsemppihalit!
Maria, kiitos samoin sinne sinulle.
Mine, ja niitä minuutteja on useampi :).
Rva Pioni,niitähän ne, onneksi näkyy. Nyt näkyy selvemmin täälläkin.jääkaappi on kylmä, pakkanen vieläkin kylmempi.Muita en viitsi nyt edes miettiä :).
Yaelian, tämä on kuule yhtä vastoinkäymistä mitä muuten taidetaan myös elämäksi kutsua. Mutta vakavasti puhuen, jos kaikki vuodet olisivat olleet tälläistä mitä kuluneet 12 kk on ollut, olisin jo luovuttanut.Mutta onneksi ei.
Post a Comment