30.11.11

goodbye november

On niin kylmä (öisin +10), että sormeni ja varpaani ovat umpijäässä.
Ja superkuivat.
Tarkoittaa siis talvea.
Huomenna joulukuu ja
se tarkoittaa, että ollaan kuukautta lähempänä kevättä.

...juuri tänään ei eletä tässä hetkessä...

29.11.11

what did i just say

Erään koulun pihamaalla eilen iltapäivällä erään keskustelun yhteydessä:

C. sanoo: Jos sitten tuo naapuri matkallaan tuhoamaan paikkaa x pudottaa muutaman pommin tännekin..siinä sitten ollaan.
Sanon: Tuskin kuitenkaan noin, jos jotain niin täältä niitä raketteja ensin lähtee...


Aamulehtien uutiset, tämä ja tämä.

Näillä meedion taidoilla lienee aihetta lotota tänä viikonloppuna.

( ps. kaikki on ihan normaalia, ei hätää.)

28.11.11

white&blue

Koko kaupunki pukeutuu mustaan.
Uutiset lähiympäristöstä ovat mustia.
Meillä luotetaan puhtaan valkean ja taivaan sinisen yhteiseloon.

27.11.11

the first

Ensimmäisenä adventtina herättiin klo 4.30.
Matkattiin pääkaupunkiin ja lapset urheilivat.
Tultiin äsken kotiin ja nyt juhlitaan miestä
....ellei nukahdeta ensin.

26.11.11

the moments

 The purpose of life
is to enjoy every moment.
*
If you wait too long
for the perfect moment,
the perfect moment
will pass you by.
*
Kun omat sanat ovat sekaisin.
Päässä tuhat asiaa.
Käsillä miljoona tehtävää.
Jaloilla kilometrejä käveltävänä.

Silloin lainataan muiden sanoja
Ja itse sanotaan vain 

Hyviä hetkiä viikonloppuunne!

25.11.11

it's friday

Kannattaako
- tehdä blogiin postausta ?
- virkata ranteenlämmitintä?
- lukea uutisia toisella välilehdellä ?
- juoda kahvia ja olla läikyttämättä sitä ympäriinsä?
- puhua puhelimessa ?
- miettiä ihan jotain muuta?
- lukea vielä tämäkin ?
- miettiä itkeäkö vai nauraa?

- ...ja tehdä tätä kaikkea yhtäaikaa....

Nope.Ei kannata. Sillä silloin menee sekaisin, julkaisee blogitekstin vahingossa, poistaa sen ja loppujen lopuksi ei saa sanottua sitä mitä halusi. Mutta sanon kuitenkin. Lyhyesti. Vaikka en oikein muista mihin sen halusin liittää. Kolme sanaa.

 Toivoa on. Aina.

24.11.11

////

Toisena aamuna,
toisena iltana.

Pikkumiehen kotiläksy, 5 minuuttia sitten runosuoni sykki tähän malliin:

My turtle, turtle, I love you very much,
I wish I could hug you everyday, but not to crush you.
My turtle, turtle you are like the summer breeze on strawberry fields on my face.

Tässähän äitinä vallan pakahtuu  pienen miehen tunteiden syvyydestä.

23.11.11

???


Jonain aamuna,
jonain iltana.

Ja jossain siinä välissä päivä, jolloin kuulee asioita, jotka mietityttävät koko loppupäivän.
Yksi asia on varmaa. Minä en pidä valkoisista kirjekuorista.

22.11.11

independence day

Maa juhlii itsenäisyyttään.
Me vietämme tätä ylimääräistä vapaapäivää ulkoilemalla.
Ilma kun on mitä parhain.

21.11.11

lack of motivation

Vuosien takaa.
Peitto, puolivalmis.
Tai ei edes puolivalmis, 1/32 osaa valmis.
Ei riitä edes hartialiinaksi.
Eikä vauvalle peitoksi.
Mutta kun ei nappaa niin ei nappaa.
Mutta kun saisi napata,
keksittävä olisi millä tavoin.

20.11.11

first race ever

Pikkumiehen ensimmäinen juoksukilpailu.
Matka 1,5 kilometriä.
Tuloksena viides sija
ja tärkein - mitali kaulaan.

Kieltäytyi kotiin palatessa ensin kauppakassin kannosta,
kuulemma mitali painoi niin raskaasti.
Paluu arkeen ja reaalielämään oli tyly,
äiti iski pussin käteen ja komensi liikkeelle.

Mutta on meillä tyytyväinen pikkumies.

19.11.11

save the butterflies

Jos haluat nähdä tässä blogissa
kuvia kukista ja perhosista jatkossakin,
klikkaa itsesi tänne
ja pelasta perhoset.

Minä ja perhoset kiitämme.

( Kaikki nämä kuvat otettu kyseisessä paikassa.)

18.11.11

two days ago

Oli keskiviikko aamu, 16.11 klo 5.00.
Havahduin unesta pamaukseen.
Ukkonen, ajattelin ja jatkoin unta.

Samainen aamu, klo 6.00.
Tekstiviestejä saapui miehen ja omaan kännykkään.
Seuraavaksi radio huuteli ohjeita.
Keittelimme kahvia, annoimme lasten nukkua.

Samaisena aamuna, klo 8.20 saapui viesti, että mies voi lähteä töihin.
Lasten annettiin jäädä kotiin päiväksi.

Perjantai 18.11.2011
Keskiviikko aamuna pamautettujen pommien (2 kpl) vahingoittama hotelliravintola ammottaa tyhjyyttään. Kristittyjen alueella sijaitsevan paikallisen viinakaupun kohtaloa en ole käynyt katsomassa, paikallisesta nettilehdestä näkyi kaupan seinässä ammottava reikä. Puheet pommienasettajasta käyvät kuumina, motiivia ja tekijää etsitään. Henkilövahingoilta vältyttiin. Elämä jatkuu...

17.11.11

////

Tänään valitsin toisin.
En lähtenyt pääkaupunkiin vaan jäin kotiin.
Ja jokainen hetki kodissa
on tukenut tätä päätöstä.

Joskus löytää sen läheltä, mitä etsii kauempaa.

16.11.11

today's

Harmaaseen päivään väriä.

15.11.11

that was it

Ystävä sanoi eilen, että maaliskuussa he lähtevät, kokonaan pois. Hän ja lapset.
Eihän tämä yllätys ollut, onhan tästä puhuttu monet kerrat.

Olemme tunteneet toisemme jo alusta alkaen, yhden lapsen perheet ovat kasvaneet
kahden ja neljän lapsen perheiksi.
Lapsemme ovat kavereita keskenään.
Olemme vaihtaneet kokemuksia ja ajatuksia vauva-, taapero- ja kouluikäisistä.
Monessa asiassa olemme olleet samoilla linjoilla.

Ja se kaikki muu...

Että jo maaliskuussa.
Sehän on ihan niinkuin kohta.
Melkein ylihuomenna.


*****
(ps:Kuvat eivät ole sattumaa. Aikoinaan kiersimme ystävän kanssa varmaan kaikki kaupungin vapailla markkinoilla olevat talot ja asunnot etsien heille kotia. Kurkistimme parvekkeilta alas, tutkimme keittiöt, komerot, suihkut. Ja löytyihän niitä asuntoja, useampia. Heille ja muillekin asuttavaksi.)

14.11.11

somewhere there

Jossain tuolla, noiden kuvien maisemissa:
- on hammaslääkäri, jonne täytyy varata aika.
- on kauppa, josta löytyy, ehkä kenties, kuplamuovipakkaus.
- on toinen kauppa, josta löytyy, ehkä kenties, kangasta makuupussin suojapussiksi.
- on kolmas kauppa, josta löytyy pitsiä, ehkä, kenties, juuri sellaista mitä tarvitsen.
- on lasten koulu, jossa on oltava tunnin ja vartin päästä.

Itseasiassa mikään noista edellä mainituista ei löydy kuvista, vaan kun katsoo alimman kuvan kahta valkoista autoa, niiden kohdalla, käännyn oikealle ja kunnon siksakin jälkeen olen ehkä, kenties käynyt kaikissa paikoissa, lukuunottamatta kangaskauppaa ja saapunut koululle. 

Mutta näissä maisemissa kuitenkin.

( ps: hih, siellähän on useampikin valkoinen auto...tarkennetaan vastaantulevat valkoiset autot...)

13.11.11

father's day

Parhainta isänpäivää ukille ja paapalle!

Mies tuossa totesi, ettei hän ole tänä aamuna vielä nähnyt kakkua, ei lahjaa tahi kukkia, puhumattakaan onnittelulaulusta, aamukahvista vuoteeseen. Ei niin, mitäs heräsi jo klo 7.00 aikoihin sunnuntaiaamuna. Tytärkin totesi, että äidin vika, kun nukkui pommiin, kyllä he muuten olisivat aamupalan tehneet.

Lahjaksi saa hän tänään myöhemmin leivottavan päärynäpiirakan. Muuta ei juuri nyt keksitä. Sitä ei tietysti kerrota, että leipominen on vähän pakko homma, muuten päärynät tulevat ovella vastaan viimeistään huomenna.

Lienee aihetta siirtyä keittiöön, missä tuo mies aamupalaa rakentaa.. Maukkaat, ensimmäiset aamukahvit jo juotiin.

Ja kyllä me sille pusut annettiin, kaikki.

12.11.11

almost done

Koti järjestykseen -projekti edennyt melkein suunnitellusti.
Kuvien kasat tallennettu projektin vaiheessa - osassa.
( Mummi voi hengittää ihan rauhallisesti ja pitää verenpaineen alhaalla.)
Tilalla on tyhjyyttä tai ainakin matalammat keot.
Tänään vuorossa vaatekaappi.
Projektin helpoin tai vaikein osa.
Pinot tulevat ainakin olemaan suoremmassa kuin rannan tolpat.

11.11.11

a word with deeper meaning

Suunnittelemme joulujuhlaa lapsille, koko perheelle.
Joulupukki, joulukuusi, joululahjat, joululeikit, joululaulut, jouluruoat.
Ei missään nimessä mitään hengellistä. Maalliset pikkujoulut. Tilaisuus on avoin kaikille, uskontokunnasta riippumatta. Suunnitteleehan juhlaa hindu, kristitty, ortodoksi ja muslimi.

Niinpä kun minulta kysyttiin, että voisiko joulu-sanan jättää pois juhlista, jäin sanattomaksi.
Perusteluna kysyjällä oli se, että tällöin kaikki voisivat osallistua, myöskin ne, jotka joulua eivät juhli mutta ehkä haluaisivat tulla juhliin.

Kysymys oli minusta hieman törppö. Eihän se sanan poistaminen mitään muuta. Sisältö kun on sitä mitä on. Ja jos sisältö muutettaisiin, silloin kyseessä olisi jokin muu juhla. Nyt on kuitenkin kyse joulujuhlasta. Toisille se on vuoden tärkein juhla, toiset juhlivat pelkästä juhlimisen riemusta. Jotkut eivät sitä juhli missään muodossa.

Tällä viikolla kunnioitettiin tätä, pian on tämä ja sitten on joulu. Joku näistä päivistä on tärkeä jollekin. Siispä rauhaa, rakkautta ja avoimet ovet...tai ainakin himppu suvaitsevaisuutta.
Ja tämän meinaan sanoa myös ääneen.

10.11.11

back to routines

Lapset koulussa taas.
Loppuvuosi meneekin katkonaisin viikoin
mutta ei sen väliä.

Tänään rauhassa ja hiljaisuudessa.
Omassa tahdissa.
Tehty kaikkea ja vähän enemmän.

Ihanan ihana arki.

9.11.11

dagens

Menin ja ostin taannoisella pääkaupunkireissulla ison pussin liiloja helmiä.
Sen toisen, jo kotona olevan pussin, kaveriksi.
Lopputuloksena fiksaatio, että tätä väriä on käytettävä.
Jestas, miten nyt sitten tökkii vastaan.
Koko väri.
Eikä mikään maailman väri sovi tämän pariksi.

Ennenkuin luovun toivosta ja aloitan helmien uudelleenmaalaamisen, ajattelin kysäistä, minkä värin sinä laittaisit liilalle pariksi ?

8.11.11

holiday fun

Vinkki viisi:
Lasten lomaillessa, paras tapa viettää päivä lasten kanssa, on ulkoilla mahdollisimman paljon.
Aikainen nukkumaanmeno taattua.
Jep, jep.
Lapset ovat vielä virtaa täynnä, vaikka ovat uineet ja remunneet rannalla, käyneet juoksuharjoituksissa, kävelleet molempiin paikkoihin.
Äiti on valmis nukkumaan. Nyt samantien.

7.11.11

relaxing

Lomaa vielä tänään miehellä, lapsilla loma puolessa.
Me löysäillään ilman aikatauluja, suunnitelmia.
Ja ollaan väsyneitä.
Rankkaa elämää tämä aikatauluttomuus.