Tummien perhosten päivä.
Kipeäksi tulossa oleva pikkumies ja yöllistä huutoa. Taitaa vain olla nuhaa.
Hämäkki, iso ja vaarallinen, autossa ja auto liikkeessä. Onneksi on punaiset valot.
Löytynyt, erääntynyt lasku, minka olemassa olosta ei ollut kellään edes tietoa. Siellä Aku Ankkojen välissä oli hyvä olla mutta maksettuna ja järjestelmällisesti mapitettuna on vielä parempi.
Tilan ahtaus, särkyneet kulhot, avara kaula-aukko, verta. Laastareita löytyi.
Peruuntunut kylpyläreissu ei harmita kun saadaan iltateeseuraa.
Kyllä tämä tästä... jälleen kerran.
4 comments:
Paranemisiin pikkumiehelle.Ja tsemppejä!
Ihanat kuvat jälleen:)
Ja ihan oikeita perhosia vai painajaisunesta;D
Sama mantra minullakin-kyllä tämä tästä!Halit sinulle korutaituri ja voimia arkeen kaikkineen.
Yaelian, sarvikuono on kovassa käytössä ja veikkaan että on auttanut..Kiitos.
Katriina, sekä että ...
Maria, sitä samaa sinulle, oiekin täydestä sydämestä. Voimia!
Post a Comment