11.5.11

enough

Jossain kohtaa vuotta tulee olo, että nyt riittää, tämä on nyt tässä.Ei hetkeäkään enää.
Eilen oli sellainen hetki.
Ei auta positiiviset tsemppaukset, ei liikunnnasta saadut endorfiinit, ei mikään.
Mutta kun ei poiskaan pääse, on vain jaksettava ja elettävä tämäkin vaihe, jälleen kerran.

Miehellä on helpompaa.Hänellä olisi mahdollisuus päästä pois säännöllisin väliajoin työnantajan puolesta. Työsopimuksessa kun on merkintä stressilomasta. Mutta. Lomat eivät koske tai huomioi mukana olevaa perhettä. Joten mieskään ei näitä lomia ole käyttänyt kuin yhden. Kesän jälkeen on mietittävä nämä asiat uudemman kerran. Koko perheen hyvinvoinnin kannalta.

Jos joku ajattelee, että ulkomailla asuminen on vaan yhtä pelkkää lomaa, voin kertoa omakohtaisesti, että arki iskee päälle täälläkin ja välillä vielä moninkertaisesti. Mutta silloin yrittää kaikin tavoin roikkua niissä arjen asioissa, joista voi iloita kuten ....?*

*( suhteellisen hyvin toimiva generaattori, yleissähkö silloin kun on, hanasta tulee vettä, joskin surkealla paineella, internet toimii aina silloin tällöin, kaupasta saa ruokaa, jopa kinkkua, kaikki terveitä jne... sillä voisihan olla ettei näistä mikään toimisi.)

6 comments:

Jael said...

Toivottavasti löytyisi joku parempi paikka(tällä puolella ehkä?) Tsemppejä ja jaksamisia!

Lissu said...

No voi. Onneksi kohta on kesà ja Suomen siniset vilvoittavat aallot. Tsemppià. Olen samaa mieltà tuosta ulkomailla asumisesta: ei aina ole lomatunnelmia!

Kirjailijatar said...

Harmi. Minäkin meinasin lohduttaa, että onneksi pääsette (kai?) pian lomalle Suomeen.

Ei kai se ulkomailla asuminen sen ihmeellisempää ole alkuviehätyksen jälkeen kuin täälläkään, ei tosin ole kokemusta. Arki on sama kaikkialla ja jossain ne käytännön asiat toimivat paljon huonommin kuin täällä, joten...en valita.

Vilijonkka said...

Tuttuja tunteita, taas. Täällä puhutaan huonoista Kiina-päivistä. Silloin olen valmis hyppäämään seuraavaan koneeseen kohti ihan mitä vain muuta. Tämän viikon fiiliksiä ei yhtään nostattanut maan sisäisten siirtotyöläisten asemaa käsittelevä luento, jolle tälläydin. Mihin lie katosi yleensä hyvä itsesuojeluvaistoni.

Nuo lepolomat olivat vielä hieman yli viisi vuotta sitten arkea täälläkin, mutta nyt meillä firma ei maksa edes kesälomaa Suomeen - siksi niitä hintojakin niin seuraan. Täytyy yrittää saada jatkosopimus tältä osin paremmaksi, jos sellaista yleensä tulee.

Toivottavasti ikävä tunnelma menee taas pian ohi!

Anonymous said...

Jospa ensi vuodeksi löytyisi joku muu ratkaisu! Vai onko mahdoton toivekin?

Lempi Sveitsistä

pikkujutut said...

Yaelian, nämä tuntemukset tulivat siitä kun näin mitä mahdollisuuksi olisi ja tämä on yhtenä parhaimmista...en tiedä iloitako vaiko vajota maan alle :). Ihmeitä voi tietysti toivoa :)

Lissu, jep, sitä kohden, kesää siis.Tuo lomatunnelma tuli siitä kun eräs täällä oleva sanoi reipaasti että on tämä niin ihanaa, ihan kuin olisi pitkällä lomalla...as if :)

Kirjailijatar, nämä tuntemukset tulevat ja menevät, niihin ei pidä jäädä roikkumaan. Suomen lomasta eniten odottaakin 24/7 sähköä, vedenpainetta ja lämmintä vettä, yhdestä kaupasta kaikki ruoat ja kaikkea löytyy. Siis ei mitään ihmeitä lomatoiveita tai odotuksia :).

Kata, hetken kesti ennenkuin hoksasin kuka on kyseessä :). Täällä ollaan taas normimenossa :) Voi, itsesuojeluvaisto onkin se, mitä täytyy suojellaja mistä pitää huolehtia kaikin tavoin. Ilman sitä on hukassa. Jos alan liiaksi ajattelemaan näitä täkäläisiä ongelmia, niin olen mennyttä.

Tsemppejä teidän jatkosopimukselle. Peukut pystyssä!

Lempi, toivotaan, että ihmeiden aika ei ole ohi :)