30.4.11

///

Näissä kuvissa sitä Beirutia, mistä minä pidän.
Aivan liian monta vanhaa kaunista rakennusta on hävitetty ja hävinnyt.
Niinpä silmän on levättävä niissä harvoissa, joita vielä näkyvissä on.

29.4.11

in and out

Englantilaiset ystävät virittivät oman häästudion. Lippu liehuen, hattu päässä. 75 dollarin pääsymaksu lähestystön omiin juhliin ei innostanut.
Noutaessamme ruokaa rannalle, pikaruokalan pojat käänsivät kanavan suoraan häälähetykseen ja saimme osamme häähumusta. Kaunis morsian, kaunis puku, paljon juhlijoita. Tunnelma melkein yhtä korkealla kuin meillä rannalla.

( Kuvissa pääkaupungin uuden soukin/ostoskeskuksen näkymiä.)

27.4.11

saturday afternoon

Pääkaupungissa leikittiin turistia.
Pyörittiin ympäri kellotornia, etsiskeltiin kuvakulmia.
Turistikierros Beirut down town alkakoon.

26.4.11

and what happened ?

Mitä tapahtuikaan pitkäperjantaina?

Päätimme viime viikolla pienestä irtiotosta ja varasimme pääkaupungin hotellista huoneen, tietyn ylimmän kerroksen huoneen parvekkeella. Tarkistussoiton mukaan kaikki oli kunnossa. Saavumme hotellille ja...huonetta ei ole. Vastaanottovirkailija sanoo edellisen asukkaan jatkaneen oleskelua. Asia harmittaa, mutta näinhän voi käydä. Saamme huoneen huomattavasti alempaa, ilman parveketta. Tässä maassa kun joku menee pieleen, niin se sitten menee.

Muutaman tunnin kuluttua törmäämme tuttavaperheeseen ja siinä keskustelun kuluessa selviää, että he ovat saaneet juuri sen huoneen parvekkeineen, jonka olimme ennakkovaranneet. Vain 15 minuuttia ennen saapumistamme hotellille. Palatessamme hotellille verenpaineet olivat laskeneet normaaliin lukemiin ja niinpä keskustelu vastaanotossa käytiin ystävällisesti hymyillen. Onhan se todella noloa hotellille, että tälläinen valehtelu paljastuu ja varsinkin kun kyseessä on skandinaaviset juuret omaava hotelli. Sopimus on sopimus ja ilman erityistä syytä siitä ei poiketa. Anteeksipyyntö saadaan mutta eihän se lämmitä. Imagollinen vahinko on jo tapahtunut.

Lasku pois lähtiessä sen sijaan lämmittää ja sitten jo vähän naurattaakin. Tuskin koskaan tulemme asumaan sviitissä, vaikkakin ilman parveketta, tuollaisella hinnalla. Ja se palaute, hotellinjohtaja saannee sähköpostia asiasta lähipäivinä. Mikäli vastausta ei kuulu, seuraava palaute lähetetään Tanskaan

ps: kuvat kertovat missä olemme tänään.

25.4.11

menu

Aamupalaksi labnea, persiljaa, tomaattia, kurkkua, patonkia.
Lounaaksi tuoretta ananasta, hunaja- ja vesimelonia.
Päiväliseksi grillattu pihviä, tomaattia, ananasta, halloumia, nakkeja, pekonia, lisäkkeenä salaattia.
Jälkiruokana suklaabanaanikakkua.
Välipaloina aurinkoa ja suklaata.
Nyt väsyttää.

24.4.11

***

Onnea on se, että vielä huomennakin voi nukkua pitkään.

22.4.11

good friday

Tämän päivän tapahtumat tulevat jälkipolvet löytämään internetistä kriittisenä palautteena. Valehtelulla on lyhyet jäljet.

21.4.11

what a day

Tämä päivä oli päivä, jolloin
pikkukaupungissamme poltettiin renkaita ja poliisiauto,
surmattiin ihmisiä,
uhmattiin moisia demonstraatiota ja
oltiin pienellä yleisellä rannalla, missä
yhden expat-tytön jalka venähti ja
vaati sairaalakäynnin mutta
sitä ennen harjoiteltiin ensiaputaitoja ja sitomista
samalla kun katseltiin pilviä ja mietittiin
sataako nyt vai hetken päästä.

Päivän kysymys: onko lasi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä?

20.4.11

working day

Vuotuinen työpäivä puolessa välissä.
376 kuvaa siiretty juuri koneelle ja nyt alkaa yövuoro käsittelyn merkeissä.
Ruokapalkalla mentiin, mikä jäi sekin lunastamatta.
Kivaa oli, aurinko paistoi.
Koulun urheilupäivä aloitti kevätloman.

19.4.11

+ 21 C

Vuoristorataa menee niin säätila kuin mieliala.
Illalla asteet tippuivat ja nyt ollaan normaalissa kevätsäässä.
Meillä ei myöskään jäädä tuleen makaamaan, joten uudet suunnitelmat ovat jo valmiina loman suhteen.
Nopeasti tapahtui myös hiusten lyheneminen. Ei tässä mitään aikoja kampaajalle tilata, fiskarsit käteen ja se oli siinä. Joku voisi sanoa, että siltä se myös näyttää, toinen (minä) sanon, että onpas hienosti rikotun näköiset latvat.... ja nielaisen.

Elämämme on todellista hetkessä elämistä.

18.4.11

+39 in the shade

Voihan Mimosa!
Helle hemmottelee kunnolla ja siesta on lähes tulkoon välttämätön.
Jos kuumaa on ulkona, kiehuu myös sisällä.
Lapset saivat yllätysloman ensi viikoksi. Paikalliseen tapaan näistä asioista ei tietenkään tarvitse ennakkoon ilmoitella. Riittää pari päivää ennen loman alkua. Pikasoitto miehelle ja tyly tuomio, ei onnistu, ei vapaiden eikä irtioton puolesta. Turhaa on miettiä, minne kaikkialle olisimme voineet matkustaa lomalle...

....tänään ei kannata kysyä, mitä mieltä olen paikallisista ja englantilaisista. Ja vaikka joku kysyisikin, en vastaa.

17.4.11

It's summertime

Nyt on lämpöä, + 28 varjossa aamupäivällä.
Lapset olivat uimassa parin tunnin ajan ja samalla ihokin ruskettui sopivasti.
Tästä se alkaa, kesä.
Ja kuin pisteenä i- kirjaimen päällä, tämä kappale kuuluu taas katuvilinässä.
Se, jos mikä, on varma kesän merkki.

16.4.11

spelling bee

Tänään.
Kilpailu vailla vertaa.
Sijoitus 1/150.
Nyt haisee kehut kauas mutta ei sitä joka päivä tälläistä koeta.
Ennen kaikkea päivä oli tyttären, sillä hän peittosi osakilpailun voittajansa..ja samalla muutaman muunkin.

...and if you want to try it yourself, spell Mississippi and  find its rhythm...That's like a song.

15.4.11

***

Tässä aamussa on parasta:
 10 kilometrin aamulenkki, kolme koneellista pyykkiä, joiden joukossa viimeiset talvivaatteet, siivous, keittiön järjestäminen. Kaikki nämä ennen kello 11.00. Olo on kuin olisi päivän työt tehnyt.

...paitsi että jostain pitäisi vielä kaivaa lisäenergiaa siihen, että saa levitettyä puhtaat lakanat sängylle, viikata puhtaat pyykit, järjestää lastenhuone, pestä puhdistaa luomuvihannekset ( yli 10 kg tavaraa) ja kaiken jälkeen tehdä ruokaa. Nuo vähemmän mukavat tehtävät.Vielä tänään.

Kahvikuppi ja mantelikroisantti olkoot ensimmäiset lisäenergian antajat. Muuten mennään mentaaliharjoitteilla päivä loppuun. Minä tykkään pujottaa peittoa pussilakanaan. Minusta on niin mukavaa etsiä legopalikoita sänkyjen alta. Suorastaan rakastan siivota vaatekaappia. Miten taitavasti käsittelen vihanneksia. Miten ihanaa onkaan, kun mies tekee ruoan.

13.4.11

****


Tuttavapiirissä on ihmisiä, jotka ovat lisäenergian antajia. Joiden tapaamisen jälkeen on itsekin innostunut, energinen ja hyväntuulinen.
On niitäkin, joilla ei ole mitään vaikutusta omaan energiaan. Oma olotila pysyy kohtaamisen jälkeen muuttumattomana.

Sitten on niitä ihmisiä, jotka syövät energian viimeistä pisaraa myöten. Suoraan sanottuna varastavat hyväntuulen ja työntävät tilalle negatiivisuutta kuin pimeän viitan heittäisivät hartioille. Joiden tapaamisen jälkeen tarvitsee tehdä todella töitä, että saa itsensä kasaan. On väsynyt, tylsistynyt, kiukkuinen, pahantuulinen, apaattinen - ilman mitään suoranaista syytä.

Tiedän, että tähän ikään mennessä olisi ja tulisi jo tietää yhtä sun toista mutta en vieläkään ymmärrä miten välttyä siltä, että joku syö minun hyvän energiani. Miten puolustautua? Vinkkejä otetaan vastaan. Sillä aivan erakoksi ei voi alkaa ja joitakin ihmisiä ei voi vältellä ollenkaan.