Sen kun hoksasin, huomasin, ettei verenpaineeni enää noussutkaan taivaisiin niinkuin ennen. Lamppu syttyi ja sammui. Missäköhän kohtaa expat-elämänkaaressa sitä nyt sitten vaeltaakaan?
Se, mikä aiheuttaa päivittäistä verenpaineen nousua, on koulu. Mikään ei ole muuttunut sitten viime vuoden mutta nytkun ihan oikeasti voin verrata kahta maata toisiinsa, teen sitä armotta. Maassa maan tavalla - slogani ei nyt kuulu sanastoon. Jostain kertoo myös sekin, että pikkumies, oltuaan koulussa kokonaiset kolme päivää, kysyi aamulla, voisiko hän pitää tämän viikon vapaata.Tytär teki läksyjään koko eilisen, mutta ei valittanut. Äitinä stressasin enemmän. En vain pystyy nielemään sitä tosiasiaa, että neljän kuukauden aikana suomalaisessa koulussa tyttärellä oli reilusti alle kymmenen koetta, nyt täällä ensimmäisellä viikolla oli jo yksi, tänään toinen ja huomenna kolme koetta samana päivänä. Arvosteluhan on sitten ihan sama kuin muilla.
Valittaa ei tietysti pitäisi, oma valintahan tämä on. Tosin nyt on otettava käyttöön kaikki positiivisen ajattelun opit, muuten voi olla edessä raskaat ajat, nimenomaan itsellä.
4 comments:
Onpa tosiaan tiuhaan kokeita. Meillä on kouluissa koeviikot. Eli kolme kertaa vuodessa kahden viikon koeviikot. Silloin koulua on vain aamupäivällä pari tuntia ja loppu päivä aikaa lukea seuraavan päivän kokeisiin. Järjestely on minusta tosi hyvä. Muuna aikoina kokeita ei ole.
Tsemppiä. Onkin varmaan mielenkiintoista päästä vertailemaan kouluja.
Varmaankim suuri ero sikäläisen ja suomalaisen koulun välillä,ja lapsillakin varmaankin vaikea tottua muutokseen,kun on ollut yhden lukukauden toisen maan koulussa. Tsemppiä tosiaankin teille kaikille!
Mizyena, mainitsemasi tapa alkaa vasta 6.lk:lla täällä muuten näitä kokeita on harva se viikko. Tytär vetelee kiitettäviä koko ajan mutta siitä huolimatta mua stressaa :).
Yaelian, on suuret erot ja toisaalta itseään voisi säästä olematta vertailematta. Mutta päätöksiä on tehtävä kohta puoliin ja silloin faktat on oltava selvinä, itselle ainakin.
Joululomalla minulle eräs suomalainen luokanopettaja selitti suomalaisen peruskoulun olevan nimenoman perusteita opettava koulu. Jos haluat lapsen oppivan jotain yhtään syvemmin, eritoten taito- ja taideaineita, on sinun kouluajan ulkopuolella rahalla ostettava opit muualta, kuvataidekouluista, musiikkiopistoista, tanssisaleilta, urheiluseuroista. No, aikaahan suomalaislapsilla riittää, hyvinkin pitkät iltapäivät ammttovat tyhjyyttä ja vähän läksyjä. Mutta paljon sitten kulkemista eri paikkoihin.
Ulkomailla kansainvälisissä ja joissain paikallisissakin kouluissa tuntuu meno taas olevan toisesta ääripäästä. Kuten minunkin lapsilla. Koulupäivän pituus alusta lähtien 7h 15min ja runsaasti vaativia läksyjä päälle, ei mitään värityspimpelipomeja. Ja kokeitakin ihan riittämiin. Toisaalta orkesterit ja urheilut jne. löytyvät saman katon alta.
Oih, mistä löytyisi kultainen keskitie? Tsemppiä lapsille ja äidille levollisuutta!
Post a Comment