Aamu oli rauhallinen, hiljainen ja miellyttava. Kaikkia vasytti,muttei kuulunut kitinaa, ei huutoa. Aamupala ilmestyi kuin itsestaan poytaan. Sita ennattivat kaikki myos maistella. Kouluevaatkin syntyivat tyhjasta. Laukut olivat pakattu valmiiksi. Tytar oli valmis, kuten aina, ajoissa. Samoin mies, ihme. Mies vei tyttaren kouluun tyomatkallaan, lahtivat ajoissa. Pikkumiehella sairaspaiva.Ilmaan jai hento kysymys. Kumpi meista, mina vai pikkumies, aiheuttaa aamusahlingin ? Kiireen ja halinan? Tai haluanko sita edes myontaa ? Naista taman aamun ihmeista on nyt nautittava.
8 comments:
Mun pää on jatkuvasti täynnä näitä kysymyksiä.
Liittyen juuri aamusähläykseen, mutta liittyen myös esim. meillä veljesten väliseen kahnaukseen.
Mietin kuka on "syyllinen", onko yksi ja sama ilman syytäkin syntipukkina (isoveli), kuka aloitti, mistä tämä johtuu.
Enkä tiedä.
Sen tiedän, että tästä viikosta tulee vaikea. Isoveli järjesti itselleen viikon pelikiellon eilen.
Käytös on sellaista ettemme sitä suvaitse. Muut rangaistukset eivät tunnu menevän päähän. Tämäkään ei toistaiseksi ole tuntunut menevän ymmärrykseen. Aloitti aamun huutamalla minulle (koska herätin hänet).
That coffee and sandwiches look delicious. Miss you! I've written a few times on your email and in facebook but you are not there? Will you login to facebook once in awhile if I write again, then you will see the old messages too? David said he saw you. I like your pictures of souq too. Makes me miss the place. David coming back home in a month for good. I'll write you...
Violet, luulen olevani syyllinen aamusahlayksiin hoputtamisellani. Tanaan siihen ei ollut tarvetta kun pikkumies jai kotiin, joten epailen, etta meidan kahden yhdistelma aamuisin saa aikaan turhat hermoilut ja huudot.Pikkumies ei kesta ollenkaan hoputtamista, enka mina vitkastelua.
Kestamista tulevaan viikkoon. Karsivallisyytta ja pitkaa pinnaa. Meilla kaytossa samat rangaistukset jos kaytos menee mahdottomaksi mutta aina se ymmarrys ei tule samassa.Toisaalta lohduttaa, etta samanlaista on muuallakin.Valilla tuntuu, etta omilla on todella pitkat johtimet ennenkuin hoksaavat.
Meilla muuten alkaa vasta nyt tulla oikein kunnolla naita sisaruskahnauksia ja jaa-a,enpa tieda kuka on syyllinen aloituksessa. Molemmilla on tiettyja maneereja joita kayttavat ja ne johdattavat sitten kaaokseen.
Anonymous,dear Julie,so good to hear from you..Yes, I met David at Costa :). I promise to login...just need to remember my password. No idea what it was :). It's been a very long time since I've been there. But this week if only the connection is fast enough.And there are tons of things I want to tell you :). Take care! Best wishes to girls. We miss you all!
Kuulostaakin mukavalta aamulta.Vaikka mulla on vain yksi lapsi,niin muistan niitä kiireisiä aamuja kun toisen piti mennä kouluun ja mun töihin, ja usein oli sähläyksiä....
Mikä ihana aamu! Pidä kiinni ajatuksesta, tarkkaile itseäsi, niin saat muitakin leppoisia aamuja :-D
Rauhalliset, hiljaiset aamut on parasta!
Mita useampi elaa 'saman ruokapoydan aaressa', sita enemman on omien reviirien puolustamista, luulen ma. Elaman sapinaa. Ihanaa ja kamalaa, mutta miltas se tuntuisi, jos kaikki olisivat toistensa klooneja? Lissu
Yaelian, arkiaamuksi ja viikon aloituksesksi ehkapa parhain aamu. Tana aamunakin tunnelma melkein yhta rauhallinen, joten toivottavasti sailyy nama fiilikset koulun loppumiseen saakka.
_hoya_, ohjeita noudatettu :).
Sansku, rauhalliseen aamuun voisi lisata kiireettomyyden eli ei menoa minnekaan.
Lissu,ei valttamatta reviirien puolustamista vaan erilaisia tapoja elaa. Toinen rauhallinen tuumailija, toinen nopeampi. Yhteensovittamisen tuskaa. Esim. tiedanhan mina, miten saan poikasen toimimaan nopeammin mutta kiireisena aamuna olen lukkiutunut omiin tapoihini ja unohdan, ettei se tuo haluttua lopputulosta. Mutta joo, klooneja,ei kiitos.
Post a Comment