siivouskarpanen

Kaksi paivaa jaksoin. Seinien sisalla saimme jotain paasiaistunnelmaa viriteltya, mutta kun ymparoiva kulttuuri ei paasiaista harrasta, luovutin minakin. Tuumasta toimeen.

Ensin alkoi tapahtua olohuoneessa. Yksinainen sohvankappale ( joka on oikeastaan lastensanky) siirtyi muiden sohvien jatkoksi ja nyt meilla on tilaa istuskella, lohoilla ja makoilla. Jaako kaikki nain, on viela kysymysmerkki. Taman kaiken tarkoituksena oli havainnollistaa miehelle, etta suunnittelemani lautatiilihyllykko olisi meille enemman kuin tarpeen ja sopiva paikka sille on sangylta vapautunut tila. Ilmassa on huomattavaa asialle lampenemista, joten huoneen muokkaus tullee jatkumaan edelleen.

Tuulen pyorteen tavoin etenin miehen ja omaan vaatekaappiin, omaani jo toistamiseen. Jostain syysta ei ollut ollenkaan vaikeaa luopua vanhoista t-paidoista. Lieneeko syyna se, etta isohko virkkuukoukku odottaa materiaalia jatkotyostamiseen. Yksi matto on jo tehtyna.

Ja pesukone on pyorinyt, pyorinyt ja pyorinyt. Talvi on jatetty nyt taakse. Talvivaatteet pesty ja pakattu, mika minnekin.