Leevi ja Lasse (sarjakuvasta)tutkivat matoja nenä maassa kiinni. Yhtäkkiä Lasse muisti, että madoista oli puhuttu koulussa. Nenät irti maasta. Mutta sitten Lasse sanoi: Emme ole nyt koulussa. Ja taas nenät maahan kiinni. Lissu
Elena, sunnuntai on ainoa paiva viikosta, jolloin ei tavitse lahtea minnekaan, joten siina syy.Mutta kylla valilla mennaan motivoimalla, yleensa uhkailu-, lahjonta- ja kiristysmeiningilla.
Kun näen tuollaisia OppiOpuksia, joissa on noita tavuja, tavuja ja tavuja, yritän samaistua lasten ajatusten tasolle. EVVK. Tulee ihan lassemainen olo. Lissu
LIssu, opukset ovat lahinna avuksi (aidille,) meilla huijataan hieman kayttamalla muuta materiaalia. Mutta opittava olisi lukeminen, helpottaisi oloa koulussa ensi vuonna, onneksi aikaa on syyskuuhun.
Lukemaan oppii varmaan monella eri tavalla, kukin omallaan, kukin aikanaan. Eskarilaisten kanssa huomasin, että jos lähdin liikkeelle heitä kiinnostavasta kuvasta ja kirjoitin irtokirjaimilla siitä joitain sanoja heidän sanelunsa mukaan, asia meni helpommin perille, kuin jos olisin käyttänyt valmiita kirjoja. He olivat sanelupomoja ja minä heidän sihteerinsä. Eihän (Suomen)eskarissa tarvitse oppia lukemaan, mutta kun olivat asiasta kiinnostuneita, niin siitä vaan. Lissu
Lissu, tuo samaista menetelmaa kayttavat KG:lla ja mekin kotona. Pikkumies menisi Suomessa vasta ensi vuonna eskariin, joten siella en viela hatailisi lukemaan oppimisesta. Taalla herra menee ensimmaiselle ja kielet lisaantyy niin etta mukana on ensi vuonna arabia, englanti ja ranska. Joten siksi tehdaan enemman toita nyt tuon lukemaan oppimisen kanssa. Mutta totta puhuen laskanlaisesti kun motivaatio on herralta viela hukassa ja minua rassaa se etta pitaisi jo osata. Ollaan varsinainen opiskelupari. :)
Pikku herra muistuttaa kovasti niitä pieniä herroja, joiden kanssa sain nauttia kolmesta viimeisestä työvuodestani: viisi minuuttia tunnista sitä mitä minä olin suunnitellut ja 55 minuuttia herroja peesaten. Ihania menijöitä ja ovat nyt varsinaisen koulun puolella ihan ihmisiksi. Mutta tuo teidän kielipainotteisuus huimaaaaa! MIKSI? Toisaalta homma riippuu opettamis/oppimistavasta ja -nopeudesta, ja lapsillahan on ilmiömäinen kyky oppia uutta. Ei ole aivojen kovalevy heillä vielä täynnä. Älä turhia murehdi. Kyllä se siitä. Lissu
Lissu, hyva, etta loytyy muitakin...pikkumies on sita mielta etta koulu (siis eskari) on maailman tylsin paikka, taalla ei meinaan peesata,ope on kuningatar.:)
Kielipolitiikka sevittyy silla etta koulu on englanninkielinen ja arabia maan virallinen kieli ja ranskaakin puhutaan paljon, siinapa ne.Ongelma loytyykin sitten opetusmetodeista, koulutettuja opettajia ei ole montaa ja varsinkin arabiaa opetetaan perin juurin vanhojen perinteiden mukaan tehden oppiminen erittain vaikeaksi. Mutta onneksi se kovalevy ei ole viela taynna. Toivossa eletaan.
9 comments:
Jaksaako lapset opistella myos sunnuntaina? Jos jaksavat, niin taidat olla hyva opettaja.
Leevi ja Lasse (sarjakuvasta)tutkivat matoja nenä maassa kiinni. Yhtäkkiä Lasse muisti, että madoista oli puhuttu koulussa. Nenät irti maasta. Mutta sitten Lasse sanoi: Emme ole nyt koulussa. Ja taas nenät maahan kiinni. Lissu
Elena, sunnuntai on ainoa paiva viikosta, jolloin ei tavitse lahtea minnekaan, joten siina syy.Mutta kylla valilla mennaan motivoimalla, yleensa uhkailu-, lahjonta- ja kiristysmeiningilla.
Lissu, :).
Kun näen tuollaisia OppiOpuksia, joissa on noita tavuja, tavuja ja tavuja, yritän samaistua lasten ajatusten tasolle. EVVK. Tulee ihan lassemainen olo. Lissu
LIssu, opukset ovat lahinna avuksi (aidille,) meilla huijataan hieman kayttamalla muuta materiaalia. Mutta opittava olisi lukeminen, helpottaisi oloa koulussa ensi vuonna, onneksi aikaa on syyskuuhun.
Lukemaan oppii varmaan monella eri tavalla, kukin omallaan, kukin aikanaan. Eskarilaisten kanssa huomasin, että jos lähdin liikkeelle heitä kiinnostavasta kuvasta ja kirjoitin irtokirjaimilla siitä joitain sanoja heidän sanelunsa mukaan, asia meni helpommin perille, kuin jos olisin käyttänyt valmiita kirjoja. He olivat sanelupomoja ja minä heidän sihteerinsä. Eihän (Suomen)eskarissa tarvitse oppia lukemaan, mutta kun olivat asiasta kiinnostuneita, niin siitä vaan. Lissu
Lissu, tuo samaista menetelmaa kayttavat KG:lla ja mekin kotona. Pikkumies menisi Suomessa vasta ensi vuonna eskariin, joten siella en viela hatailisi lukemaan oppimisesta. Taalla herra menee ensimmaiselle ja kielet lisaantyy niin etta mukana on ensi vuonna arabia, englanti ja ranska. Joten siksi tehdaan enemman toita nyt tuon lukemaan oppimisen kanssa. Mutta totta puhuen laskanlaisesti kun motivaatio on herralta viela hukassa ja minua rassaa se etta pitaisi jo osata. Ollaan varsinainen opiskelupari. :)
Pikku herra muistuttaa kovasti niitä pieniä herroja, joiden kanssa sain nauttia kolmesta viimeisestä työvuodestani: viisi minuuttia tunnista sitä mitä minä olin suunnitellut ja 55 minuuttia herroja peesaten. Ihania menijöitä ja ovat nyt varsinaisen koulun puolella ihan ihmisiksi. Mutta tuo teidän kielipainotteisuus huimaaaaa! MIKSI? Toisaalta homma riippuu opettamis/oppimistavasta ja -nopeudesta, ja lapsillahan on ilmiömäinen kyky oppia uutta. Ei ole aivojen kovalevy heillä vielä täynnä. Älä turhia murehdi. Kyllä se siitä. Lissu
Lissu, hyva, etta loytyy muitakin...pikkumies on sita mielta etta koulu (siis eskari) on maailman tylsin paikka, taalla ei meinaan peesata,ope on kuningatar.:)
Kielipolitiikka sevittyy silla etta koulu on englanninkielinen ja arabia maan virallinen kieli ja ranskaakin puhutaan paljon, siinapa ne.Ongelma loytyykin sitten opetusmetodeista, koulutettuja opettajia ei ole montaa ja varsinkin arabiaa opetetaan perin juurin vanhojen perinteiden mukaan tehden oppiminen erittain vaikeaksi. Mutta onneksi se kovalevy ei ole viela taynna. Toivossa eletaan.
Post a Comment