post office

Eilen, vihdoin ja viimein, jalkamme suuntasivat kohti postitoimistoa. Tajusin samalla, että enpä kyseisessä rakennuksessa näinä vuosina ole koskaan käynyt, ohi vain kävellyt. Eteläisen naapurimaan postissa sen sijaan kävin useamminkin.

Postitoimisto oli sopivan rauhallinen, ei liikaa, jos ketään ihmisiä paikalla. Pari kirjettä vaakaan ja hinnat kuoriin. Ensimmäisen paketin kohdalla virkailija pyytää aukaisemaan paketin. Suomalainen kotiäiti kohottaa kulmakarvojaan ja ihmettelee erittäin hämmästyneenä että miksiköhän paketti pitäisi aukaista. Virkailijan esimies paikalle ja hän selvittää että jokainen paketti pitää olla auki, virkailijan pitää katsoa mitä sisällä on. Häh ? Kaikki paketit tuodaan postiin avoimina, jotta kun teen pakettiselvityksen pitää virkailijan tarkistaa kirjoittamani selvitys todeksi. Olinpas tyhmä, kun en heti hoksannut.

Ensin pyydän pakettini kohteliaasti takaisin, sanon etten lähetäkään mutta sitten nopea ajattelu ja ok, kokeillaan. Sakset käteen, kuori auki. Lienee turha mainita, että olen a) käyttänyt teippirullan kotona loppuun, b) paketoinut jutut kivasti ja paketin kiinni tiukasti. Tavarat ulos paketista, silmäilyä ja tutkintaa virkailijalta. Seuraavaksi kuuluu kysymys - mikä tämä on ? Kerron mikä on ja uudelleen paketointi. Sama toisen paketin kohdalla.

Seuraavaksi paperityöt. Oma nimi, sen lisäksi oman isäni sekä äitini nimi. Henkilökortin numero ja voimassaoloaika. Osoite ( jota meillä ei siis ole mutta sinnepäin eli asumme sen ja sen paikan vieressä) ja puhelinnumero ( joudun tässä vaiheessa soittamaan miehelle ja kysymään numeroani, jota en tietenkään muista). Tässä vaiheessa virkailija pyörittelee silmiään. Minäkin pyöritän. Pyörittelemme niitä sitten hetken aikaa yhdessä. Seuraavaksi vastaanottajan nimi ja osoite, paketin sisältö ja arvo ( jonka määritän niin matalaksi kuin voin. Virkailija auttaa tässä kohtaa hyvin mielellään). Sitten allekirjoitukset ja maksu. Papereihin lyödään leimoja enemmän kuin kolme, liimataan hieno merkki ja asia on kunnossa.

Juuri kun olemme pois lähdössä, esimies ilmoittaa, että paketit avataan vielä kerran lentokentällä ja tarkistetaan, että paperin merkintä ja paketin sisältö ovat samat.Tämä kyllä tehdään saman päivän aikana ja samantien paketit lähtevät maasta. Silmäni ovat teelautasen kokoiset ja juuri kun olen avaamassa suuni, esimies mainostaa, että heiltä löytyy todella vanhoja postimerkkejä. Mistä lie tiesi, että kannattaa vaihtaa puheenaihetta. Päädyimme tutkimaan postimerkkejä ja ostimmekin muutaman.

Meiltä ei siis lähetä kauniita paketteja. Varautukaa pahimpaan!

***

Yesterday was the first day ever to visit at the local post office. That was an experience. All letters and parcels should be open and check by a clerk before closing them. Next time we know what to do and not spend any tape at home.