- Vastaa nimelläsi ja kerron sinulle, mikä bändi/elokuva muistuttaa minua sinusta.
- Keksin jotain yhteistä/samaa intressiä mitä meillä on.
- Kerron mistä saattaisin kadehtia sinua.
- Kerron ensimmäisen muistoni sinusta.
- Kerron sinulle eläimen, josta tulet mieleeni.
- Kysyn sinulta jotain, mitä olen halunnut kysyä.
- Jos teen tämän sinusta, laitathan tämän blogiisi.
Ja näin Violet vastasi:
- Sting, elokuvaa ei tule ihan nimellä mieleen mutta joku sellainen missä keskustellaan paljon. Aika rauhallinen mutta pinnan alla tapahtuu.
- Yhteistä ainakin kiinnostus väreihin.
- Kadehdin sitä että (käsittääkseni) jaksat käydä juoksulenkeillä. Minä kävin ennen, nautin kovasti - ja nyt en saa lähdettyä.
- Muistan blogistasi ekan kirjoituksen missä oli sellainen sydänkoriste ja kirjoitit että et tiedä palaatteko enää tuohon paikkaan.
- Hevonen. Älä nyt ota pahalla. Tarkoitan vain sitä, että jotenkin olet luotettavanoloinen kuin Suomen-hevonen. Ja juokseminenkin sujuu;-)
- Olen aina arvuutellut mihin miehesi työ liittyy...mutta ellet halua vastata, ymmärrän hyvin! Kerro sitten vaikka onko sinulla työpaikka mihin palaat Suomessa?
Kiitos Violet! Oli todella hauskaa lukea analyysiä itsestään. Sting oli yllättävä. Himpun verran olen eri mieltä tuosta rauhallisuudesta - sähikäinen ehkä enemmän. Rauhallisuutta, sitä opettelen edelleen. Värit, ne yhdistävät. Juokseminen, se on pakkopullaa mutta tulokset tuovat hyvän mielen. Luotettavuus,siitä olen imareltu. Vastaus kysymykseesi : Jalosti sanottuna mies yrittää tehdä maailmasta parempaa ja turvallisempaa. Työpaikkaa minulla ei enää ole, joku onnellinen tekee todella mukavaa työtä minun sijaan.
Tämä oli hauskaa. Jos haluat oman pika-analyysisi, laita kommenttia.
7 comments:
Sting tuli varmaan niin että olen lukenut sun tykkäävän hänestä. Niin ainakin muistelen! Mutta ihan luulin että olisit jotenkin rauhallinen ja levollinen...minulle blogisi, ehkä oikeastaan eniten sen kuvat tuovat tuollaisen käsityksen.
Ellei muita "asiakkaita" tule liikaa niin analysoi mut, mutta annetaan muille mahdollisuus kun olen itseäni jo monene blogiin tunkenut;-)
Hauska analyysi ketju kiertää blogeja. Muutaman tänään jo bongannut.
Mut saa analysoida ihan vapaasti. :)
Hyvät rouvat, kerran jo analyysinne kirjoitin ja samalla kun taivaalle lähetin, yhteys katkesi. Palaan asiaan 24h kuluessa.
Sittenkin uusi yritys kun kerran toimii nyt.
Ensiksi Violet, kiitos. Jäin miettimään mitä sanoit noista kuvista ja kyllä ,totta puhuit.Laitan joskus postauksen aiheesta.Sitten asiaan:
- Elokuva on Amelie,se tuli mieleen siitä edellisestä profiilikuvastasi.Mustavalkoinen elokuva, 50-60-luvulta. Musiikki on Eva Dahlgren.
-Sanoit sen jo,värit.
- Kadehdin sinua ruotsin kieliopista -osaat sen takuuvarmasti paremmin,kompastelen itse edelleenkin sen kanssa.
- Yksittäistä blogitekstiä en muista mutta vanhan piilomajan profiilikuva oli syy miksi aloin seurata blogiasi.Siinä kuvassa oli jotain.
- Joku pitkäjalkainen se on ja lintu. Flamingo ? Sillä taitaa olla myös pitkä kaula (onko sinulla). Tämä olikin vaikea...
- Mikä johti siihen ettet teekään opetustyötä vaan tauluja?
Sitten Marita:
- Musiikki on arabiankielinen. Laulaja,jonka nimeä en muista,en muuten biisiäkään.kappale on kuitenkin ainoa, josta olen pitänyt ensi kuulemalta.Kerron jahka kaivan tiedot jostain. Elokuva pieni suklaapuoti (?). Tämä tulee suklaasta sekä siitä että kun tuulet tulevat, pitää lähteä toisaalle.Vertauskuvallisesti teilläkin.
- Yhteistä on ainakin osittainen yksinhuoltajuus.Sinulla siellä, minulla Suomessa.
-Kadehdin sinua siitä miten selviät ilman hermojen menettämistä arjestasi.
- Se oli jokin kommentti,tarkalleen en muista missä ja mitä.
-Orava. Liittyy karamelleihin.
- Muutatko enää pysyvästi Suomeen?
Monen eksymisen kautta löysin lopulta vastavierailulle. Hieno blogi,kivoja kuvia ja vielä inspiroivakin (kynnet alkaa syyhytä), bongasin ihania kiviäkin (olen kivihullu). Selasin vanhempia juttuja ja törmäsin sähkötolppaan..hah hah.. en meilläkään ihan tuommoista sotkua sentäs ole nähnyt, ainakaan vielä.
Kiitos analyysista!! Allekirjoitan sen ja tarkemmin vastailin blogiini. :)
Kiitos, Pikkujutut!
Vastaan kysymykseesi: aloin opiskella yliopistossa -92. Olin vaihdossa Ruotsissa -95, jolloin tapasin mieheni. Seuraavan vuoden sisällä teimme päätöksen, että muutan Ranskaan heti kun valmistun. VAlmistuin joulukuussa -96 ja muutin tammikuussa -97. Alussa etsin töitä siellä, mutta kuvitelkaa nyt itse: ruotsin opettajalle ei pahemmi töitä Pariisista löytynyt, varsinkaan kun alussa en osannut ollenkaan ranskaa, ja kaikki paikat joita oli esim. ruotsalaisessa koulussa meni aitoruotsalaisille...ymmärrettävästi. Sitten tuli ensimmäinen lapseni, sitten toinen. Enää koko opettaminen ei edes kiinnostanut, enkä nykyään voisi kuvitellakaan sitä tekeväni. Suomi-kouluissa olen opettanut suomea niin Pariisissa kuin Haagissakin, mutta se on toinen juttu.
Olemme todenneet että tulemme yhdellä palkalla toimeen ja se sopii minullekin varsin hyvin..niin voin tehdä sitten vaikka niitä tauluja;-)
Post a Comment