10.2.11

addict to ...

Olen täysin riippuvainen auringosta.
Kun sataa ja on pilvistä, joutuu tosissaan tekemään töitä itsensä kanssa, että pysyy hyvällä tuulella.
Mutta kun aurinko paistaa, on aivan sama, vaikka tulisi niskaan mitä ja halolla lyötäisiin päähän, ei voi kuin hymyillä. Elämä on varsin mukavaa.
Arvatkaas paistaako aurinko tänään?

4 comments:

mizyéna said...

Veikkaan, että ei paista??

Ymmärrän mitä tarkoitat. Mulla on samaa vikaa ollut jo vuosia. Mutta nykyään taas toisaalta ainainen paistekin saa mut ärsyyntymään ja aina välillä oikein riemastun pimeästä päivästä. Silloin on jotenkin enemmän lupa kääriytyä peittoon sohvan nurkkaan eikä pölytkään näy. Mutta jo seuraavana päivänä on parempi paistaa, jotta en ihan kaamokseen vajoa :D

Maria said...

Olet ihana♥

Jael said...

Suomessa asuessa tunsin samoin kuin sinä.Nyt,kun näitä harmaita ,sateisia päiviä on niin vähän,rakastan niitä ja en edes halua aurinkoisia päiviä.Niitä on täällä liikaa muutenkin.Tsemppiä!

pikkujutut said...

Mizyena, kun kirjoitin, paistoi muttei paistanut kun hain laset koulusta. Tuli raekuuro ja olimme läpimärkiä...
Totta puhuen puolensa on pilviselläkin päivällä juuri sanomallasi tavalla mutta maksimissaan se päivä muuten loppuu huumori :).

Maria, :). Ja sydän ( miten ihmeessä se saa näkyviin...?).

Yaelian, tiedän, sinä rakastat harmaita päiviä :). Suomessa sää ei haittaa mutta täällä kyllä, minua siis. Yritän tässä vain ajatella, että kohta paistaa koko ajan :).