31.1.12

just sometimes...

Poistin ensimmäistä kertaa blogitekstin jo sen julkaistuani.
Universumin oppitunti.
Silloin kun näkee punaista, sitä ei kannata blogiin asti päästää.
Ja tähän kasa hymiöitä.

9 comments:

Jael said...

Noin voi joskus käydä.Toivottavasti et näe enään punaista,mutta punaiset lasikellot ovat ihania!!

Anonymous said...

Ehdin jo päivällä lukea poistamasi blogitekstin; Voi Sinua ! Ihan tarpeeton sensuuri iski sinuun ! Minusta kirjoituksesi oli rehellinen ja kuvaava. Ei kai siitä mitään haittaa olisi ollut ? Kauniita kelloja, vaikka punainen ei edellään ole värini. t:Tiina

Kirjailijatar said...

Ehkei niin...onneksi täältä voi poistaa mitä haluaa. Toivottavasti olo on jo parempi. Täälläkin oli tänään pieni myrsky vesilasissa.

pikkujutut said...

Yaelian, punaista ei ole näkynyt hetkeen, verenpaineet kävivät kyllä varmaan punaisella :).

Tiina, eihän siinä tekstissä periaattessa ollut yhtään mitään negatiivista mutta pelkkä ajatus siitä täällä oli rasittava. Ja sitäpaitsi asia on ratkennut, naapuri, joka on itseasiassa lähempänä ja isommalla amppeeriluvulla ja on täällä koko ajan, otti latauksen hoitaakseen. Onneksi.Eli loppu hyvin, kaikki hyvin. Mutta en edellenkään tykkää tavasta jolla sitä hoidettiin.:)Juu ja ei punaista meillekään.

Kirjailijatar, tässä iski sensuuri todella herkästi :). Nyt kun asia on tavallaan takana, kaikki on ok. Ärsyyntynyt olotila oli se mikä oli aiemmin. Mitenkähän ne kuun asennot ovat :)?

Mine said...

Minäkin ehdin lukea. Muistin jo monta naapuriasiaa, joiden vuoksi on verenpainetta nostatettu. Etenkin alkuun, kun ei kehdannut sanoa EI. Nykyään kehtaan.

Minä tykkään punaisestakin. Tänä vuonna ostin itselleni punaisen mekonkin ja se on saanut monta kiitosta täkäläisiltä.

pikkujutut said...

Mine, eniten asiassa rasitti se, että kysyjä tiesi huijaavansa/yritti huijata. Argh.Välillä tätä mentaliteettia mitä esiintyy melkein aina ei vain jaksa.Ja nyt sanoin ei. Tarvitsee harkita punaista täälläkin :).

Vilijonkka said...

Aloittaessani bloggaamisen oli minulla hieno ajatus siitä, että kirjoitan vain ja ainoastaan positiivisista asioista tai kääntäisin jotenkin negatiivisetkin asiat vähintään hupaisiksi. No, enpä ole oikein osannut pysyä jalossa ajatuksessani, harmi.

Virpi P. said...

Olen huomannut, että kun joskus kirjoittaa jostain oikein veemäisestä asiasta, saa enemmän kommentteja kuin koskaan!

pikkujutut said...

Vilijonkka, no kuule samat jalot aatteet olivat itselläkin.Mönkään taisi mennä jo ensimmäisenä kuukautena.:) Mutta ainahan voi kokeilla parantaa tapojaan, tosin minun mielestä sinä olet hyvin kohtelias.

Katriina, hitsit kun en touta hoksannut ajatella, hhmmm... seuraavaan hetkeen tai sitä odotellessa.:)