17.12.12

...and life will find a way...

I'm thankful for the difficult people in my life.
They have shown me exactly
who I don't want to be.

Narsk, narsk, sano(i)vat takahampaani.
Näillä puhinoilla syttyttäisi kynttilän jos toisen, mikäli se olisi mahdollista.
Mutta murinat sikseen.
Kuunnelkaa tämä alkavan jouluviikon kunniaksi.
Minäkin kuuntelen.



4 comments:

Anonymous said...

Mitä ? Mitä ? Missäs Rouvan joulumieli luuhaa ? t: Tiina

pikkujutut said...

Tiina, ei ihmeempää, sijaiskärsijänä tässä ja meni ohi jo, huiskaisin ohi olan.Joulumieli on tulossa, kai, hiljalleen.

Mine said...

Kuuntelin. Sitten kun mies lakkasi sanomasta, että voisitko laittaa äänen pois. Sen täytyisi vielä hiukan tsempata ja kirjoittaa artikkeleita. Ja silloin ei ilmeisesti saa joululaulut soida.

Don't worry, be Happy:D.

pikkujutut said...

Mine, meillä mies sanoi:Onko pakko? Ja ei tarvinnut kirjoittaa mitään. Lisäksi kysyi missä on mun kuulokkeet... Höh, mikä tyyppi!