16.2.12

life is...

Elämää.
8-vuotiaan logiikalla hän sen eilen sanoi:
''Ysin kertotaulu on tosi helppoo. Kymmenluvut suurenee ja samalla yksiköt pienenee''.

Kyseinen lausahdus pysäytti keittiörätin liikkeen keskelle pöytää ja äiti kertasi mielessään:
9, 18, 27, 36, 45, 54, 63, 72, 81...

...joten tänä aamuna ei paljoa tarvittu. Mahakipu hellytti äidin, joka antoi lapselleen vapaapäivän koulusta. Eilen lapsi marssitettiin kouluun kovin uhkauksin, vaikka koulu on tosi tylsää, varsinkin täällä. Kaikki opetellaan vain ulkoa ja testejä on lähestulkoon joka päivä. Tänäänkin olisi ollut sanelut arabiasta ja englannista. Ensimmäinen antoi ehkä hieman puruja vatsaan, toinen olisi ollut läpihuutojuttu. Tourist kirjoitetaan tourist, vaikka lausutaan eri tavalla, easy peasy.
Nyt mahaan koskee vain vähän ja rullaluistelu onnistuu myös kirjaa lukien.
Ehkä huomenna taas jaksaa tätäkin koulua.

6 comments:

Virpi P. said...

Hieno logiikka, olisinpa itse keksinyt!

Miten voikaan rumasta talosta saada näin kauniin kuvan?

Anonymous said...

Viisas POIKA ! EI ole ainakaan tähän kummitätiin tullut ; tuskin edes kahdeksikon kertotaulua osaan... t: Tiina

Anonymous said...

ABI on nauttinut tänään penkkareistaan TuuTikki:nä puukko vyöllä ja isänsä tekemä mato-onki kainalossa. Karkit on heitelty, rekkakyydistä nautittu ja laulut laulettu opettajille; äsken lähti tyttöjen kanssa kaupungille syömään (lupasi olla juomatta...).

Me vanhukset täällä ihmettelemme ajan kulumista. Aika vanha olo !? Tapasin ABI:n isän lukion toisella; siitä on kohta 28 vuotta - EI ole todellista !?

Vanhuudestaan kauhistuneena: Tiina

Rva Pioni said...

Voihan...
täällä Pisa-tutkimuksen huippumaassa luen lasten itsearviointeja...
olen hyvä lukija, koska harjoittelen joka päivä. Oma teini kannustaa minua vain pönkittämään oppilaitani. Niilläkö täällä mennään. Niin kai:)

Parasta itselleni opena on, jos asenne koulutyöhön lapsella säilyy hyvänä. Silloinhan voi oppia:))

70-luvulla minulla oli aina maha kipeä, kun piti lähteä. Hyvä jos annat lapsen levätä, olet hänelle läsnä ja kannustat. En usko, että silti turhaan kehumme yrittänyttä.

Vilijonkka said...

Hankalia kysymyksiä, kun opetusmetodi on erilainen mihin itse uskoo, mutta vaihtoehtoja ei ole tarjolla.

Meidän kaikki tytöt kyllä pitävät koulustansa, mutta erityisesti kesäisin ja jouluisin Suomi-lomilla alkavat ruikuttaa, että haluaisivat Suomeen kouluun, koska päivät olisivat lyhyemmät. Niin, varmasti 7 tuntia on 7-v:lle pitkä päivä, mutta toisaalta siihen sisältyy joka päivä jotain taideainetta tai liikuntaa, kirjastokäyntiä yms sekä pitkä lounastauko.

Tsemppiä lapselle!

pikkujutut said...

Katriina, ihan samaa mietin, oiskohan niin ettei naisen logiikalla näin ajatella :).Kiitos, täytyykin pyyhkiä lasit ja katsoa kuvaa uudelleen:).

Tiina, poika on viisas, isänsä geenit, jos ks.tyypiltä kysytään.Meiltä meni ohi koko penkkarihuuma..toivottavasti abilla oli kiva päivä. Onko siitä teidän tapaamisesta jo todellakin noin kauan...jösses ootte todellakin vanhoja.Mutta jos yhtään helpottaa, abinnehan vasta varvasteli, sillä mielikuvalla täällä mennään :).

Rva Kameleontti, ongelmamme juurtavat syksyyn, jolloin lapset olivat Suomessa koulussa yhden lukukauden. Se ero tähän täkäläiseen on huima. Ja kun tuo yksi muistaa sen vapauden, soppa on valmis. Asennetta tässä nyt koetetaan kohentaa ja löytää niitä ilon siemeniä...Tänään oli jo toinen mieli.

Vilijonkka, koulupäivän pituus on se yksi meilläkin ongelmaa tuottava seikka ja se, että kokeita on jatkuvasti.Onneksi meillä on myös nyt jonkun verran noita mainitsemiasi aineita myös muuten katastrofi olisi valmis. Kuopuksella on tänä vuonna hieman vääränlainen ope, tämä on nyt varmaan se huonoin juttu, vaihtaakaan kun ei voi.

Kiitos.