read this book

Koskaan ennen en ole lukenut kirjaa mikä saa hihittämään yhtäaikaa veitsen vääntyessä sydämessä.
Nyt aion etsiä käsiini saman kirjailijan Toista maata- kirjan.
Onkohan luvassa vastaavanlainen lukukokemus?

it's a grey day

On harmaata mutta ei haittaa.
On viikonloppu.

this morning's timetable

Tänään aamupäivällä kaupungilla:

Tehtäviä suoritettavana:  2.
Kauppoja käytävänä: 6.
Aikaa näihin: 1 tunti ja 45 minuuttia.

...ja aika alkaa kello 10.00.

Tämän tehtävän suorittamiseen tarvitaan vaativan kävelijän kengät, hillitön selviytymisen tunne ja äärimmäinen varmuus - ihan kaikesta.

on the road

Joskus aikoinaan, lasten ollessa pienempiä, totesin (näsä)viisaasti, että meidän perheessä lapset saavavat itse huolehtia harrrastuksiin pääsystään. Vanhemmat ovat kuljetusvapaavyöhyke.

Tänä syksynä huomaan strattaavani auton kolmena iltana viikossa. Miksikö? Siksi, että kaikki lasten harrastuspaikat ovat ympäri kaupunkia joissain lähiöissä, minne bussitkin kulkevat miten sattuu. Sen sijaan meidän lähikoululle tässä keskustassa harrastamaan saapuvat aikuiset, autoillaan lähiöistä. Enkä nyt edes liioittele asiaa ( ...kuin ehkä vähän.)

Eikö se olisi kaikkien edunmukaista, että lasten harrastuspaikat olisivat parhaiden (ja julkisten) liikenneyhteyksien päässä? Se kun helpottaisi elämää.Varsinkin äidin ja isän myös.

Tosin tämä äiti suunnittelee lisäävänsä omaan CV:hen uuden ammatin : taksikuski.

happy wednesday

Maanataina ja tiistai. Niistä ei sen enempää.
(Paljastan vain, että ilmassa oli suuren katastrofin uhka, blogin kannalta. 
Kuvat eivät siirtyneet koneelle, kortinlukija on jossain tuhansien kilometrien päässä. 
Onneksi johtoja löytyi ja vieläpä toimiva sellainen).

Tänään keskiviikko. Tämä päivä on hyvä päivä.
Tiedän sen. Se on nimittäin asenteesta kiinni.
Ja nämä värisävyt, ne ovat vaan niin kauniita.

***

Pikkumies eräänä iltana:
Äiti, musta tuntuu, että mun aivot pysähtyy välillä.
Tulee olo, että on missannut jotain.
Ei muista tai sitten jotain tapahtuu eikä itse hoksaa, että niin tapahtuu.
Outoo.

Perin outoo, että äidillä samainen olo on lähes arkitodellisuutta.

work in progress

this sunday

Lunta ja loskaa nyt, räntää ja vettä luvassa.
Kaksi kolmasosaa perheenjäsenistämme nauttii,yksi kolmasosa ei.
Kaupoissa joululehtiä, kirpputorilla joulukoristeita.
Iso kysymysmerkki tähän kohtaan.

Se on kuulkaas vielä lokakuu
ja en sano tai ainakaan myönnä, että minusta näkee sen.

Yhtä sumuista on tänään kuin oli tuona alkusyksyn päivänä kun kuvan otin. Mutta se maisema, se on entistä karumpi. Huijaan teitä ja etenkin itseäni.

still around

Siskon pyynnöstä.Täällä taas.
Elämä on ollut touhuilua ilman päämäärää.
Ei tavoitteita, ei aikatauluja muilla kuin lapsilla.
Ja ne aikataulut ovat sitten rytmittäneet arkea itselläkin.

Mutta nyt on kalenteriin merkitty päivämäärä, jota kohti edetään.
Se tarkoittaa suunnittelua, organisointia, järjestelyä, tekemistä.
Kunhan ensin päätän mistä aloitan.

Moodin vaihtaminen vaatii nyt itsekuria.

just some thoughts...

Huomioita sohvan pohjalta. Niitä on kertynyt. kevyitä ja painavia.

- Mitä enemmän tv-kanavia, sitä surkeampi on ohjelmien keskiarvo.
- Uusin Leena Lehtolaisen kirja meinasi jäädä kesken mutta kannatti kuitenkin jatkaa loppuun saakka.
- Vihreä tee + salmiakkisuklaa makuyhdistelmä = kesäisen navetan haju. Kannattaa varoa.
- Ei meillä liikaa tavaraa ole, meillä on liian pieni asunto.
- Neliöitä voi virkata myös kyljellään.
- Astiapesukoneen täyttäminen käy hyvästä jalkakyykkytreenistä. Tuloksia odotellen.
- Isot vai pienet kuvat ? Siinäpä vasta makukysymys..

Auttakaa naista, ennenkuin suistuminen on totaalista.
Teiltä toivon kirja - ja elokuvavinkkejä...omat listat on kohta yliviivattu.

Ja tähän loppui tylsyyden ylistys.
Tarvitsen raitista ilmaa. Liikkettä. Nyt. Heti.