30.6.10

***

Tämä loman alku on varsin hengästyttävä. Jollain hassulla tavalla luulin, vielä tuolla maailmalla ollessa, että sitä vaan rentoudutaan sitten Suomessa. No, totuus on ollut hieman toisenlainen.

Ilokseni kuitenkin huomasin tänään, ettei minun ylitseni niin vain kävellä, oli titteli mikä hyvänsä. Ja voin kertoa, että titteli oli hieno.Mutta kun unohtuu katsekontakti, silmät pyörivät ympäri kattoa ja samaan aikaan suu suoltaa tiukkasävyistä tekstiä miten tulee tehdä, niin metsään menee. Titteli tuli kaikille selväksi, useamman kerran se sanottiin, mutta muuten olikin unohtunut kotiläksyt. Siltä toiselta, ei minulta.

Kotiäiti vs. kukonpoika 6-0.

8 comments:

Vilijonkka said...

Hurraa! Minäkään en pahemmin titteleistä perusta, en edes muista mieheni titteliä työelämässä. Kyllä se kunnioitus ansaitaan muilla seikoilla.

Sateenkaari said...

Jos se titteli on tuo "kotiaiti",niin aivan olet oikeassa puolustuksessasi.

Satu said...

Jes Kotiäiti!! Titteleillä pelkästään ei porskuteta. :) Toivottavasti elämä tasaantuu ja kesärauha kumpuaa esiin! Lämmintä oloa sulle!

Anonymous said...

Teillä taisi sitten olla se yhtiökokous ; toivottavasti et kuristanut ketään ?

Kirjailijatar said...

Mahtavaa! Hurrahuuto kotiäidille! Niin sitä pitää, ei titteli kenestäkään tee yhtään sen tietäväisempää tai parempaa.

Anonymous said...

Onnittelut. Tulee itsellekin hyvä mieli noissa tilanteissa.

tosi hyvin kuvasit tilannetta muuten;-)

pikkujutut said...

Vilijonkka, totta puhut, kunnioitus tulee muuta kautta. Epävarmat ne tuovat esille titteliään..

Sateenkaari, omaa titeliäni en tuonut esille, olisi sieltä löytynyt muutakin kuin kotiäiti :). Mutta oli titteli mikä oli, jos ei asiapohja ole vahva, ei ne tittelitkään auta.

Satu, kesärauha, sitä juuri kaivattaisiin. On nyt vähän hakusassa,se rauha meinaan mutta sitä kohti mennään.

Nimetön, heh heh, nyt en tiedä kuka roikkuu löyhässä hirressä, voi olla minä itse.

Kirjailijatar, kun tietää mitä itse on, on aivan sama mikä se titteli on, ainakin minusta.Ne on ne teot, ei niinkään puheet.

Piilomaja, oi kiitos, sinä joka osaat kirjoittaa hyvin,tämä on kunnia :). Elämä +40 v. aukaisee silmiä paljon ja sitä uskaltaa useampia juttuja mitä ei ennen ole tehnyt..

Anonymous said...

Erityisen herkullinen tuo silmät pyörivät ympäri kattoa;-)
Se on niin paljon enemmän kuin että jos joku pyörittelee silmiä.