18.5.09

totuuksia


Aikojen alussa, silloin kun viela olimme taman elaman taipaleen alussa saimme kuulla totuuksia asioista. Osa on unohtunut matkan varrella mutta yksi totuus on sailynyt muistissa kaikki nama vuodet. Tosin silloin joskus hymyilin koko ajatukselle, ehkapa jopa nauroin.

Miehen tyokollega totesi aikoinaan etta yksi vuosi naissa kuvioissa ja tyotehtavissa vastaa kymmenta vuotta normaali elamassa. Viimeisten parin vuoden aikana olen todennut miehen puhuneen taytta totta. Enka ole edes toissa.

Ja juuri tanaan tuntuu silta, etta olisin todellakin vanhenut jo reippaasti. Niin ulkoisesti kuin sisaisesti. Niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Laskujen mukaan olenkin jo reippaasti yli 100-vuotias. Ei ihme, etta tanaan on hidas olotila.

10 comments:

Anonymous said...

Voi voi, tiedän tunteen. Mutta nuorennut sitten myöhemmin, ei hätää! :-)

_hoya_

Jael said...

Tuttua täälläkin.Mutta onneksi se vaihtelee....

Lissu said...

Vuodet tuovat lisaa elamanviisautta ja -kokemusta. Sadassa vuodessa sita on silloin runsain mitoin! Hymya. Lissu

s a n s k u :) said...

Kun me asuttiin eristyneessa pikku inkkarikylassa kaksi ja puoli vuotta, se tuntui 20,5 vuodelta.

Ihanat kuvat.

Jakseluja.

violet said...

En osaa oikein kuvitella (niin luulen) ihan realistisesti mitä kaikkea tuo sanomasi tarkoittaa...yritän kuitenkin.

pikkujutut said...

_hoya_, juu, nuorennun ja taannun...

Yaelian,onneksi on niita toisenlaisia paivia :)

Lissu, kokemuksia kylla, viisautta toivottavasti.

Sansku, you got my point :)! Kuinka te sellaisessa paikassa olitte? Paaasia, etta selvisitte,yhta kokemusta rikkaampana.

Violet, tekstissa oli piiloviesti, lahinna itselle. Tama meidan valitsemamme elamantyyli (miehen tyo) on kuluttavaa ja syo pikkuhiljaa kokonaisvaltaisesti.Koskee koko perhetta. Mutta oma valinta, joten sen kanssa on elettava.Toivottavasti joku siita hyotyy/on hyotynyt ettei ihan hukkaan ole vuodet menneet.

violet said...

Mää meinasin että kun kuvittelen että se on kuluttavaa ja syö pikkuhiljaa niin en luultavasti pääse kuitenkaan ihan totuuteen kun en ole itse kokenut.

pikkujutut said...

Violet, juu, vaikeaa se voi ollakin. Eika sita edes kaikki meidan lahipiiristakaan ymmarra tai tajua vaikka alkaa tama nakya kohta naamastakin :).

mizyéna said...

Kuulostaa kyllä raskaalta. En varmaan tunne ketään toista jolla on samanlainen tilanne. Millaiset tulevaisuudensuunitelmat teillä on? Kuinka kauan työ kestää siellä?

pikkujutut said...

mizyena, voi, onhan meita taalla muitakin, joten yksin ei olla :). Eika tama koko aikaa raskasta ole, valilla tulee naita kausia, jolloin yleinen ilmapiiri on jannittyneempi, ja se vaikuttaa sitten itseenkin.

Tulevaisuus avoin, tyot eivat tekemalla lopu, luulisin :)