3.2.09

samoissa vareissa


Pikkumiehen viimeinen toipilaspaiva. Reilu viikko sairastamista takana ja antibiootit syotyna. Tanaan lahdemme tutkimusretkelle torille ostamaan taman talven viimeiset langat. Sitten on jo aika keskittya muihin kuvioihin.

Eilen jouduin toteamaan ettei tama tauti lahde pois itsekseen. Marssin apteekkiin ja sain antibiootit. Miten niin laakariin ensin? Taalla riittaa, niin halutessaan, pelkka apteekissa kaynti. Rohtoja saa mihin tautiin tahansa ilman reseptia. Osa laakkeista oikeita, osa lumelaaketta. Jotkut poistettu kaytosta muualla pain maailmaa vakavien sivuoireiden takia, mutta taalla ei huomiota moisiin pikkuasioihin kiinniteta. Valvontaa ei pahemmin ole.

Toistaiseksi nama laakkeet nayttavat tehoavan ja olo kohenee. Talla kertaa osui kohdalle oikeat rohdot.

15 comments:

Maria Puotiniemi said...

Aika villiä meininkiä, että siellä saa lääkkeet, kun vaan hakee. Jännä, miten lääkelait eroaa eri maissa, joku kertoi Hollannissa joutuneensa taistelemaan saadakseen antibiootteja, muita aineita kyllä sai mistä vaan kadunkulmasta.

mizyéna said...

Mä harrastan välillä sama itsediagnosia eli jätän lääkärin vaiheen käymättä..

Myös lapsille saa vain hakea lääkkeet oireiden perusteella ilman, että olisivat edes mukana. Mutta ihan niin en ole tehnyt vaan lääkärin kautta ollaan kuljettu. Ovat kyllä koko ajan kiristäneet apteekeissa otetta eivätkä ihan kaikki farmaseutit enää kuvittele olevansa myös lääkäreitä.

Jael said...

Onpa kauniin väriset langat, siis yhdessä ja erikseen. Täällä kyllä antibiootteja ei ilman lääkärin reseptiä saa, mutta Venezuelassa oli helppo saada apteekeista mitä vaan ilman lääkärissä käyntiä.

Sooloilija said...

Kauniin keväiset lankavärit!

Saispa täälläkin noin antibioottikuurin. Mutta tulisiko niitä käytettyä useammin, voi olla.. Joskus on hermostuttavaa kun on esim. selkäkipu ja tietää, että Burana 600 tai 800 tehoaisi täydellissti, mutta jos ne ovat loppuneet, ei auta kuin varata aika terveyskeskuslääkärille, joka tutkii ja joka ehkä määrää reseptin kipuun..

pikkujutut said...

Pikkupappi, villia menikia todella. Jokaisen laakarissa kaynnin jalkeen, on tsekattava ensin internetista voiko laakkeita ylipaatan syoda ja sitten vasta ostaa ne. En tieda onko tiukempaa paakaupungissa mutta taalla onnistuu kaikki.

Marita, taalla on i know i know- asenne vahvana. Lasten laakkeet haetaan laakarin kautta mekin ja nyt on onneksi suht hyva laakarikin.

Yaelian, ei minun varimaailmaa mutta jostain syysta nuo nyt kummittelevat :). Teilla onkin jarjestysta tassa hommassa ja koulutettuja laakareitakin.

Sooloilija, harvoin tata vaihtoehtoa kaytamme, olikohan toinen kerta kaikkien vuosien aikana. Mutta eipa onneksi ole edes tarvinnut. toimme Suomesta tullessamme laakkeita mukana ja joskus on joutunut perustelemaan laakarille miksi haluamme ne Suomesta ostaa. Taytyy osata lukea laakaria ja loytaa oikeat sanat.

Paevi said...

Hyva etta siellakin ollaan parempaan pain. Meidan neiti kavi tanaan aamupaivan koulussa, olisi kai halunnut iltapaivaksikin, mutta luulen etta parempi ottaa iisisti viela tanaan. Eilen kuitenkin simahti jo kuuden jalkeen sohvalle, eika herannyt ennen kuin yhdentoista jalkeen kun halusin siirtaa omaan sankyyn.
Taalla Hollannissa noihin antibiootteihin todellakin suhtaudutaan tosi nihkeasti. Hyva ja ei hyva. Turhaanhan niita antibiootteja ei tarvitisi syoda. Itse olen ne yleensa saanut kun olen ollut kipeempi tai lapsi on ollut kipea. Ei ole tarvinnut erikseen pyytaa.

pikkujutut said...

Paevi, muut meilla jo kunnossa, mina viimeisena :). Taalla antibiootteja saa mukaansa joka laakarireissulta, oli tarvetta tai ei. Onneksi lasten laakarimme on nyt ymmartanyt etten niita lapsille aina halua, ellei ole todella aihetta. Nyt joutui myontymaan ja naemma auttoi. itse olen maani myynyt kun luulin selviavani ilman mutta poskiontelo+korvakipu pakoittivat noyrtymaan kuurille.

mizyéna said...

Meillä on täällä kyllä tosi hyviä lääkäreitä ja tänne tullaan hoidattamaan itseään naapurimaita myöten. Lastenlääkärimme ei ikinä huvikseen määrää antibioottia vaan on useinkin lähettänyt kotiin "oireen mukaisilla hoidoilla" eli merisuolasuihketta nenuun ja vicksiä voiteena rintakehään. Mutta löytyy niitäkin lääkäreitä, jotka antavat kuurin koska potilaat kokevat muuten tulleensa turhaan ja maksaneensa turhaan eikä sitten mitään ollutkaan. Parasta täällä on minusta se, että kymmenen päivän sisään saa käydä ilmaiseksi samalla lääkärillä uudestaan eli voi sen kuuri hakea sitten jos ei menekään muilla konstein ohi :)

Merja said...

Meillä on myös yksi toipilaana täällä. Juuri kun toinen parani ja pääsi takaisin tarhaan.

Nyt vasta näin mummosi, ihanat on.

s a n s k u :) said...

Villia menoa tosiaankin siella laakkeiden kanssa. Taalla saa istua jonottamassa (noin tunti - puolitoista tuntia joka kerta) jotta saa nahda laakarin sen nopean minuutin verran.

pikkujutut said...

Marita, minusta tuntuu, ei ole varsinainen tieto, etta taallakin antibiootit ovat yhteydessa maksuun :). Mutta on myos totta, etta jotkut vatsataudit esim.ovat sen verran rajuja, etta tarvitsevat hoidokseen nimenomaan ne biootit. Kylla, kai, taallakin loytyy ihan hyvia laakareita.Omat olemme valinneet toisten suositusten ja omien kokemusten kautta.

Merja, toipumista sinne teille.

Sansku, villia on..meillakin muuten joutuu jonottamaan kauan jos ei ole varannut aikaa.

Anonymous said...

Kokemukseni mukaan ei ihmiset ihan mitä vain lapsillensa syötä ja osta apteekista.
Mutta yleisimpiin vaivoihin (kuten esim. hiivatulehdukseen) monista ulkomaan apteekeista saa kunnollisia suun kautta otettavia lääkkeitä ilman lääkärissäkäyntiä, luojan kiitos.
Eikä ne tietääkseni myy ihan helposti mitään huumeiksi luokiteltavia lääkkeitä, kuten pyykelääkkeitä tai masennuslääkkeitä (ei siis ainakaan Espanjassa).
Mua ärsyttää täällä Suomessa just se, että jonkun simppelin vaivan hoitamiseen tarvitaan aina lääkäri.

Osaat muuten ottaa hienoja kuvapareja!

_hoya_

mamãe said...

Apteekkimeininki kuulostaa ihan brasilialaiselta! :D Täälläkin saa antibiootit ym. ilman reseptejä ja toisaalta lääkäritkin määrää antibiootteja ehkä helpommin kuin Suomessa. Ongelmana yleensä se, että antibioottia otetaan vaivaan kuin vaivaan eikä usein ymmärretä syödä kuuria loppuun asti.

Täällä myös harrastetaan todella paljon pistoksen muodossa annettavia lääkkeitä. Mieheen just pumppasivat monta ampullia suoneen eikä se edes tullut kysyneeksi mitä ne oli... Lääkärit on aika tympeitä eikä pahemmin selittele potilaalle diagnooseja tai lääkityksiä; lykkäävät vaan reseptit käteen ja näyttävät ovea :) Farmaseutti sitten selittää mitä reseptissä lukee, mitä varten ne lääkkeet on ja miten niitä otetaan.

Positiivisena yllätyksenä miehen vika lääkärissä käynti; lääkäri sanoi, että tää on luultavimmin viirus jolloin antibiootteja ei tarvita. Se oli ihan eka kerta kun tollasen kommentin täällä kuulin.

pikkujutut said...

_hoya_, eikohan jokainen jarkeva vanhempi tsekkaa mita laaketta lapselleen antaa. En tieda miten kovia aineita taalta saisi mukaansa kun en ole kaynyt kysymassa :). Voihan olla ettei saisi.

mamae, meilla mies oli joku vuosi takaperin sairaalassa lavantautiepailyn vuoksi ja kun kotiin paasi, kotimme haisi eri laakeaineyhdistelmille seuraavat viikot. Mies ei tiennyt mita meni suoneen.Mina en edes uskaltanut kysya.Maksalle varmaan tuskaista.

M'man said...

Alimmasta kuvasta tulee variterapiaa!! Ylimmasta nauruterpariaa - ihana virnistys :)

Onneksi rohdot tepsinevat !