Edellisessä välitodistuksessa tyttären taide/askartelun arvosana oli tippunut numerolla. Kahden kouluvuoden ja 4A suoran jälkeen paperilla komeili 3A. Pikkujuttu, ajattelin ensin kunnes kuulin syyn numeron tippumiseen. Käyttäytyminen. Minkälainen käytös, sitä ei kerrottu. Tästä ihmeissäni marssin alaluokkien koordinaattorin luon ja pyysin selvitystä asiaan. Asia luvattiin hoitaa, mitään ei kuitenkaan tapahtunut ja siinä välissä tulin maininneeksi asiasta tyttären taidekerhon opettajalle. Seuraavaksi käytiinkin kiivas keskustelu asiasta kahden opettajan välillä. 
Tämän episodin jälkeen keskustelinkin jo rehtorin ja hänen vaimonsa sekä itse taideopettajan kanssa. Ja olin entistä enemmän pihalla. Vastaus kun oli : koko luokka oli saanut numeroa huonommat arvosanot, johtuen tunneilla vallinneesta melusta ja levottomuudesta. Mielenkiintoista, sillä samalla selvisi, että erään toisen koordinoijan lapsi, joka on tyttären luokalla, oli saanut pitää hyvän arvosanansa.Hmmm. Lisäksi huono käytös ei vaikuta numeroon vaan noihin aakkosiin. Toinen hhmmm. Kolmanneksi olin yllättynyt tuosta joukkorangaistuksesta.Neljänneksi oli yllättävää tietää, että taidetunneilla määritetään käyttäytymisnumero, kun sitä ei muuten näy missään. Koko aikana en tietenkään saanut vastausta tyttären käytöskysymykseen. Itseasiassa taideopettaja oli sitä mieltä että hänen antamansa numero on hyvä ja vastaa tyttären taitoja. 
Jos äiti oli ymmällään, niin oli jo tytärkin, käyttäytymisensä suhteen. Saako äiti kysyä opettajalta miksi ? Voiko sanoa oman mielipiteen vaikka se eroaisi opettajan mielipiteestä? Saanko neuvoa vieruskaveria? Äiti, sanoinkohan tänään opettajalle jotain väärin ?
Meidän neiti aurinkoinen on joskus jotain muutakin mutta väitän tuntevani hänet sen verran hyvin, että tiedän miten hän koulussa käyttäytyy.Samaa vahvisti luokan oma opettaja sekä muutamat muut opettajat.Ei huolta,eikä muutosta käytöksessa. Syytös huonosta käyttäytymisestä oli minusta ala-arvoinen, varsinkin kun syytä ei löytynyt eikä muilla opettajilla ollut ongelmaa. Sen verran olisin toivonut vastauksia, että tietäisin koulun ja erään opettajan periaatteisiin kuuluvan oikeudenmukaisuuden, rehellisyyden,kannustuksen ja ammattitaidon. Nyt voin vain toivoa niitä siellä toteutettavan.
6 comments:
No jopas jotakin. Ei kuulosta kovinkaan reilulta peliltä opettajan puolelta:( Mulla kävi kyllä aikoinaan vähän samanlailla tai sain kyllä pitää hyvän numeroni. Käsityönopettajani (yläasteen) mielestä hänen ei kuuluisi antaa minulle taitojeni mukaista numeroa (silloinen 9) käytökseni takia, mutta hampaita kiristellen hän kuitenkin antoi minulle tuon ysin. Minusta se oli reilua silloin ja petrasin kyllä käytöstäni:)
Tosi taidokkaita ja taiteellisia töitä nuo lapsesi työt..
Mutta hyvä, että siellä on käyty keskusteluja, kiivastakin keskustelua sanot olleen, ja monien kanssa (opet, rehtori..).
Täällä kun on vähän sellaista, että kodin ja koulun välillä ei ole kommunoikointia. Itse olen yhden ainoan kerran soittanut esikoiseni opettajalle, rehtorille en koskaan. Kuopuksen opettajalle en ole soittanut kertaakaan. Kasvotusten rehtori ei edes tunne minua, ei yhdistä lapsia ja minua. Opettajat puhuvat kasvotusten vain kivoista asioista, kehuvat lasta jne..
Nykypäivän opettajilla on aika rankkaakin varmasti, on niin paljon rikkinäisiä lapsia, ja joutuvat varmasti ikävissä asioissa lähestymään joitain vanhempia..
Tsemppiä sinne ja oikeudenmukaisuutta. Mutta tuo jäi vieläkin epäselväksi (luenpa toiseenkin kertaan juttusi), että miksi käyttäytyminen vaikuttaa kuviksen numeroon...?
Niin, taisi se jäädä meille kaikille epäselväksi - ja teille itsellennekin - että miksi numero lopulta laski.
Outoa, mutta tällaisia kaikkia juttuja sitä eteen pannaan välillä.
Harmillisinta ettei voi lapselle oikein selittää asiaa jota ei itsekään tajua!
Sinulle on haaste blogissani :)
Krisu
Mai, reiluus oli tästä kaukana ja se suututti minua.
Sooloilija, niinpä, ei lapsen käyttäytymisen pitäisikään vaikuttaa numeroon mutta tässä tapauksessa opettajan käyttäytyminen vaikutti oppilaan numeroon.
Violet, tämä asia selvisi nyt ja ei niillä ollut enää mitään tekoa tyttären kanssa kuten jo tuossa edellä sanoin. Ainoa virhe on se, että tytär käy taidekerhossa.
Mitens sen sitten selität lapselle ? Tytär itse kommentoi, että ope on ihan outo. (ollut hänellä päiväkodissa opettajana ja oli kuulemma silloin ihan eri oloinen). Sattuneesta syystä en pahemmin lähtenyt korjaamaan käsitystä ;) Niin, ja uuden todistuksen numero on kuulemma 4A. Hieman meni usko arviointiin.
Krisuh, kiitos. Jossain kohden palaan asiaan.
Muistan edelleen, miten ala-asteella opettaja päätti viimeiseen todistukseen laskea kaikkien uskonnon numeron kahdeksikkoon - koska ei ollut järjestänyt opetusta keväällä, vaan opettanut kuudennen luokan uskonnon kahden viikon pakettina jo syksyllä. Syksyn todistuksessa numero oli kymmenen - keväällä kahdeksan.
Lähes viisitoista vuotta myöhemmin olen vieläkin äimänä tapauksesta. Sen sijaan tyytyväinen olen siihen, että äitini kävi juttelemassa asiasta, vaikka silloin se nolottikin.
Post a Comment