Oli eräs aurinkoinen lauantai. Perheen äiti ja isä valmistelivat keittiössä perheelleen ruokaa.Isä pilkkoi lihaa lihamyllyyn jauhettavaksi.Kesken arkisten askareiden talon katolta alkoi kuulua kolinaa ja pauketta.Asiaan ei kiinnitetty suurempaa huomiota, kunnes...Perheeltä hävisi generaattorivirta. Lihamylly simahti ja pelokkaat lapset ryntäsivät huoneestaan ihmettelemään yhä yltyvää melua katolla ja syvenevää hiljaisuutta kotona.Perheen äiti otti ja lähti katolle tutkimaan tilannetta. Paikalla olivatkin jo talon touhutäti ja naapurin ystävällinen ikäneito.Melun syykin selvisi.Talon vanhaa metallista vesisäiliötä siirrettiin katon toiselta laidalta toiselle. Siinä aikansa päiviteltyään, kaikki yhdessä ja erikseen, perheen äiti ystävällisesti ilmoitti että nyt taisi tulla matkaan mutka kun sähköt katosi. Vesisäiliöammattilainen kielsi tiukasti mitään tapahtuneen. Ammattimiehiähän he, eihän nyt sovi arvostella. Perheen äiti ymmärsi että nyt tarvitaan toinen todellinen ammattimies ja perheen isä lähti tutkimusmatkalle katolle. Eikä aikaakaan kun syy selvisi, katkennut sähköjohto.Asia, joka oli ollut tiedossa jo sähkökatkon alusta alkaen itse perheelle mutta ei muille.
Puhelinsoittoja generaattorimiehelle ja vuokraisännälle.Vuokraisäntä katolle tilannetta tutkimaan, generaattorimies, jälleen alansa asiantuntija, sähköjohtoa eristenauhalla korjaamaan. Generaattorivirta saapui, viisi minuuttia siitä julkinen sähkö. Ruoanlaitto jatkui.
***
Se vesisäiliö ? Alan ammattilaiset nostivat sen katon reunalle ja tipauttivat alas. Turhahan sitä on nosturia tilata,kerroksiakaan kun ei ole kuutta enempää.
2 comments:
Ja siihen maahanko se sitten jäi, lasten uudeksi kiipeilytelineeksi? Se on hienoa se ammattiylpeys, ostaisin sellaista jos jossain myytäisiin. Silloin ei tätä kotiäitiä kukaan uskaltaisi arvostella!
Vilijonkka,Ihme kyllä,ei jäänyt mutta sen eristeen ja johdon liittämisen jättivät maksamatta..
Samat sanat.Hieman on jo nahka parkkiintunut muttei ollenkaan riitävästi.
Post a Comment