A name for woman who is following her husband around the country or world. I must admit I don't like it or don't like its translation in Finnish.There is a very negative sound in that. I hope I misunderstood the name. Need to check it again or if anyone knows a nice explanation, please tell..Rather than being seen as a trailing spouse I want to be seen as myself, a woman, mother, wife, daughter, sister...All these and a bit more in one package. In real world or should I say in this country I am always my husband's wife, my children's mother.. Somebody's something.It is ok ..but... I just want to be me.
A good thing with these different names is I don't need to use them.I know what I am, I can be what ever I want to be...but reality strikes sometimes.
Sain kuulla uuden luokittelunimen.En pidä siitä miltä se kuulostaa.Täällä olen aina jonkun jotain, mieheni vaimo,lasteni äiti. Jospa edes joskus minut nähtäisiin minuna, kaikki asiat yhdessä paketissa. Omana itsenäni.
9 comments:
Parempihan tuokin kuin Trading spouse;-) No joo, ymmärsin pointtisi.
Mutta ihan asiallisesti; mikä voisi olla parempi nimitys? Miksi voisi sinua tai minua kutsua?
Itse ajattelen niin että minua voi kutsua muut miksi lystää, itse tiedän kuka ja mikä olen, minua ei hetkauta muiden antamat luokitukset. Aika hassujahan ne suorastaan ovat välillä. Sitä paitsi vaikka lasten koululla minusta on kätevää kutsua ihmisiä "x:n äiti" jne. Ne ihmiset siellä ovat sellaisia joista ei niin välttämättä edes halua mitään ystäviä, joiden nimiä ei välttämättä välitä edes tietää. Kun sanoo "x:n äiti" kaikki he tietävät kenestä on kyse.
Minulla oli joskus vuosia sitten - lähinnä silloin alussa kun muutin Suomesta mieheni mukaan - sellainen olo etten ole "mitään" kun en ole "edes töissä". Omalla kohdallani olen ollut nyt jo vuosia sinut sen kanssa mitä olen ja mikä on arvoni ja kuka sen saa määritellä. Mutta on se vaatinut ajatustyötä.
Piilomajan emäntä: Totta, mikäpä olisi sopiva nimi? Tuo perästä laahattava vaimo nimitys oli kyllä sillä kohtaa liikaa mutta asiastahan voi nähdä valoisamman puolen.Suomentaahan tuon voi varmasti kauniimminkin.
Olen raahautunut miehen mukana maailmalla vajaan kuuden vuoden ajan ja välillä tulee vielä niitä kausia että pitää tarkistaa omia arvojaan ja sitä mitä oikeasti itse itselleen on, riippumatta siitä mitä muut ajattelevat minusta.Nyt kun molemmat lapset ovat koulussa ja olen edelleen kotona, huomaan taas miettiväni tätä samaa asiaa.
Itseasiassa käytän itsekin x:n äiti tai isä,ja onhan se selkeää, myönnän huonon nimimuistin omaavana.
Joskus näissä jonkun jotain minua sapettaa se että silloin myös tämä jotain määritellään tiettyyn luokkaan tutustumatta ihmiseen itseensä. Inhimillistä varmaan mutta välillä perin juurin rasittavaa.Yksilöistä tulee pakkaus,jonka oletetaan toimivan samoin, eikä huomata että jokainen on oma ainutlaatuinen itsensä..
"..silloin myös tämä jotain määritellään tiettyyn luokkaan tutustumatta ihmiseen itseensä."
Huomattu on.
(Tehty myös itse...)
Mutta kyllä,se on ärsyttävää.
Minua on vuosien mittaan rasittanut suuresti vaikkapa ihmiset jotka aloittavat toiseen tutustumisen kysymällä missä olet töissä. Ellet ole, se tarkoittaa heille että olet mielenkiinnoton tai "ylpeä kotirouva" tai jotakin sellaista. Tai kaikkea yhdessä.
Puhumattakaan sitten niistä naisista, jotka kysyvät "missä miehesi on työssä?" ...ai ai kun näihinkin olen ihan liikaa törmännyt.
Piilomajan emäntä: Siis kyllä, itse olen myöskin syyllistynyt ennakkoarviointiin mutta yritän opetella moisesta pois.Josko vaikka onnistaisi ja löytyisi helmi..
Yleensä olen mielenkiinnoton ihminen,jos miehenkään työ ei ole vastapuolelle riittävän hohdokas, kuulun kastiin mitään sanomattomat.Ja harmillista myöntää mutta kyllä ne on ne kanssasisaret, jotka tätä eniten harrastaa.
Tätä nykyä osaa onneksi pistää tuolaiset tapaamiset omaan lokerikkoon ja työntää pois mielestä.
No entä suomen kielen termit "äitiysloma" ja "hoitovapaa". Haahaahaa. Mikä loma, eihän tässä ole lomaa seuraavaan 20 vuoteen, kjäh kjäh. Ja mikä vapaa mistä, kun ei ole työpaikkaa?? Näkee, että kaikki määritellään siten, että työssäkäynti on normi ja me kotona löllijät olemme poikkeuksia normista.
Aivan totta, Matroskin. Eikä "kotiäitikään" minusta kovin onnistunut nimitys ole..onhan sitä äiti oli sitten kotona tai työssä. MEinaan harvemmin kai puhutaan mistään "työäideistä" vai onko se sitten "uraäiti", mikä on kanssa aivan hiton raivostuttava sana. Varmaan niidenkin mielestä, jotka ovat sitä mitä sillä tarkoitetaan.
Piilomajan emäntä ja Matroskin: Mieleen tuli että tässähän on myös kotirouva mutta ensimmäisenä sanotaan kotiäiti..Ja miltä ne kuulostavat omissa korvissa, onko jokin termi itselle arvokkaampi. Arvoja,asenteita ja kaikkea siltä väliltä.Huh huh.Mistä ihmeestä näitä sanoja löytyy ja kuka niitä keksi vai onko aika ajanut ohi täläisten termien?
Haastavinta tässä kotona olemisessa on sen oman vapaan ajan järjestäminen.Ja välillä tulee syyllisyys (ihan itseltä,ei keneltäkään muulta) siitä oman ajan ottamisesta. Kun tiedän lasten lukujärjestyksen, aion tehdä perheen oman järjestyksen, johon varaan aikaa myös itselle.
Kotirouva on jotenkin arvokkaampi henkilö kuin kotiäiti... Mutta amerikkalaisten termi "homemaker" on jotenkin kammo.
Kyllä,näitähän näyttää riittävän.Tässä voisi alkaa kerätä listaa termeistä, jotka aiheuttavat närästystä.
Post a Comment