20.10.12

how did it happen ?

Tässä pysyvässä kosteudessa ja kuumuudessa on ollut hyviäkin puolia.
Vettä on tullut juotua vähintäänkin kaksi litraa päivässä.
Suurin osa ruokavaliosta on ollut kasviksia ja hedelmiä.
Määrällisesti ruokaa on tullut syötyä vähän.
Sitten ruokakaupasta löytyi suklaata.
Sellaisia pingispallon kokoisia suklaapalloja.
Joka päivä on paketista hävinnyt yksi.
Eilen kokonaiset kolme.
Tänä aamuna viimeinenkin hävisi suuhun.
Totta tai tarua, mutta miten näyttääkin siltä että maha on kasvanut sen kuuden suklaapallon verran
Tavanomaisen hikoamisen lisäksi tänään ryvetään myös itsesäälissä.
Arghhhh.

6 comments:

Rva Pioni said...

Itseaiheutettu ruikutus kukoistaa täälläkin,
putoaa kitusiin hyvin Tobleronea ja Vanaa Tallinnaa
puutarhan kaivuun lomassa. Kuka hullu käskee laajentaa noita pihapuuhia tuohon malliin aina keväisin...
Olenko se minä?
No, täällä ei sentään sada,
voi tuota hommaa tehdä.

Ajatteleminen kannattaisi minun nyt jättää muille
ja ensi keväänä viisaasti pysytellä nahoissaan puutarhaosastoilla.
Pääsispä nyt lämpimään mereen!
Kuvasi ovat ihanan leijuvia. Ne karkottaa arjesta. Kuvaatko makrolinssillä vai millä?

Anonymous said...

Tuo on epistä! En ymmärrä, miksi maha ei sitten vastaavasti pienene HETI sen suklaapallon tai pullan verran, kun ei ota herkkua?

Herkät hahtuvat!

Lempi Sveitsistä

Yaelian said...

Mutta suklaa on terveellistä;D

Mine said...

Minä taas olen syönyt kaksin käsin viljatuotteita, sokeriherkkuja ja kaikkea muuta joka ei minulle sovi. Vieraiden kanssa on vaikea olla askeetikko. Maha on kuin ylipuhallettu ilmapallo, joka saattaa puhjeta hetkellä millä hyvänsä. Minä elän jatkuvassa herkkuhimon ja itseinhon ristipaineessa. Toivottavasti pian itseinho voittaa tuon herkkuhimon, jotta voin taas pukeutua muuhunkin kun kaapuun.

pikkujutut said...

Rva Pioni, mutta sinulla ei huolta, kulutat kaiken ylimääräisen siellä pöyhiessä. Ja jotain tulosta syntyy samalla.

Makrolla mennään, toinen linssini jäi Suomeen...se siitä hyvästä pakkaamisesta.

Lempi, totta, kyllä sitä olisikin kevyempi kun jokaisesta kieltäytyneestä palasta tippuisi kilo. Ja muuten tässä kiitokset vielä kerran, löysin yhden kommenttisi vuodelta x ja hitsit, että se osui ja upposi vieläkin. (Negatiivisten ihmisten kohteleminen asiakkaina..)

Yaelian, niin, se tumma suklaa, tämä olikin liian vaaleaa.

Mine, minä rakastan tunikoita :).Mutta olen huomannut saman.Jos syön leipää, täkäläistä, olen kuin ilmapallo.Nyt kun sitä ei ole mennyt, olo on ollut kevyempi.Ymmärrän tunteesi ja etenkin olosi erittäin hyvin.

Anonymous said...

Myöhästyneet nimipäiväonnittelut tähän päivään ! Toivottavasti suklaapalloja riitti myös päivänsankarille ! t: Tiina