30.9.12

behind the sunday photo

Voi jösses sentään, mikä jumitus.
Oma blogijumitus. Oma blogiahdistus.
Totaalitympääntyminen.
Kukkakuviin ( joita kuvaan kuitenkin melkein aina).
Lyhkäisiin virkkeisiin (joita kirjoitan kuitenkin).
Suunnittelemattomuuteen.Se juttu, mikä on mielessä juuri silloin kun koneen äärelle istun, pääsee maailmalle.
Tähän koko tylsään sillisalaattiin.

Tämä blogi taitaa tarvita nyt kehityssuunnitelman.

12 comments:

Helmi-Maaria Pisara said...

Ymmärrän kyllästymisen tunteen, kun se tulee välillä omallekin kohdalle, mutta jos yhtään virkistää, niin minä katselen blogisi kuvia aina mielelläni. Ne ovat kauneutta! Samoin lauseesi!

Rva Pioni said...

Tuttu tunne, mutta
täältä löytyy kuitenkin pisara erilaisuutta,
valoa ja usein myös vettä.
Romaanit luen kirjasta,
jos jaksan.
Tunnelmia ja fiiliksiä haluan etsiä tääällä.
Kiitos Pikkujutut että olet.

Ilona said...

Minä en näe tätä sillisalaattina. Minusta tämä blogi on nimensä mukainen, yhtenäinen kokonaisuus.

Mutta ymmärrän hyvin, että omalle jutulleen on aina kriittinen, alkaa tympiä ja ahdistaakin välillä. Ja toki suuntaa on toisinaan hyvä miettiä.

Anonymous said...

Olen kirjoittanut juuri esseetehtävän asiantuntijuuteen ja johtamiseen kasvusta; neljä sivua täyttää soopaa...

Seuraavaksi täytyy tehdä opinto- ja kehityssuunnitelma; MITÄ ? Sinun EI tarvitse, jos et halua ! Kuvasi on kauniita ja kirjoituksesi mielenkiintoisia; blogisi nimi on hyvä ja toimiva.

Esimieheni sanoi joitakin aikoja sitten, että hyvää ei kannata muuttaa (ei tarkoittanut minua). Sinulla on silti vapaa kädet; minä ilahdun tästä, mitä teet, mutta jos haluat muuttaa jotakin, niin tuen siihenkin. Kaikki käy ! Pääasia on, että teistä kuuluu joskus jotakin ja tiedän, että olette terveenä ja turvassa ! t: Tiina

Yaelian said...

Aina välillähän tulee sellainen kyllästymisen tunne,tekee mieli uusiutua.Mutta kukkakuviin ei kyllästy koskaan!

Mine said...

Syksyllä usein tuntuu, että Vaihtelu voisi virkistää. Ja joskus se virkistääkin. Kunhan muistaa pysyä sellaisena, jonka omaksi tunnistaa. Minulle kelpaavat kyllä kukkasi ja sanasi justiinsa näinkin.

mizyéna said...

Pidä sama linja. Kuviasi on aina ihan katsella ja lyhyet teksit jaksaa lukea. En itsekään koskaan kirjoita enempää. Tykkään blogistasi juuri näin.

Anonymous said...

Blogisi on ihana,ihastuin vuosia sitten ihaniin kuviisi.Ja tekstiäkin on ihan riittävästi :)
Blogiasi on ilo seurata,tykkään juuri tällaisena tästä!!!!
Ihana ja mielenkiintoinen.
/ Kirsikka

Anonymous said...

Mää kyllä jaksan lukea pitempiäkin tekstejä, jos tuntuu, että runosuonesta pulppuaisi enemmän juttua ;).

Sun kuvat on minusta aina mielenkiintoisia katseltavia, olipa aiheena kasvi tai jotain muuta.

Mielenkiinnolla jään odottamaan, mitä keksit. Vai otatko Tiinan vinkeistä vaarin ja nautit siitä, että tässä sulla on tilaa olla tekemättä kehityssuunnitelmia...

Lempi Sveitsistä

pikkujutut said...

Helmi-Maaria, en tiedä mikä osa kyllästymisen tunteessa oli tuleva mahatauti :).Kiitos veratistuesta ja Kiitos sanoistasi, piristiväthän ne kummasti.

Rva Pioni, vertaistukea sieltäkin, kiitos. Pisara tässä blogimeressähän tämäkin on, ei ihmeellinen eikä erikoinen, mitä sitten tämän haluaisin olla, en tiedä.Tunnelmia ja fiiliksiä , niitä täältä kyllä löytyy :).

Ilona, se mikä häiritsee on tämä kuvien ja tarinoiden epäyhtenäisyys mutta olosuhteet eivät juuri salli oikein siihen muutostakaan ja se on plääh. Ja ehkä tässä jotain kehittyy tai sitten ei.

Tiina, sinun nyt oli pakkokin vastata noin, muuten olisi tullut sanomista. En tiedä mitä tässä keksii, ensin aloitan raivaamisen täällä 3D elämässä, josko se lamppu syttyisi niinkuin sivutuotteena.

Yaelian, sinäpä sen sanoit. Mutta joskus ne kukkakuvat tuntuvat ällömakeilta :).

Mine, no niin, vaihtelua tässä tarvittaisiinkin, mutta miten onkin sitten toinen juttu.Ja kun pitäisi olla sitä oman näköinenkin..voi voi. Ja samalla herää ajatus, että mitähän ajatuksia tämä blogi minusta herättää...

Mizyena, siis ollaan samiksia :).Kiitos.

Kirsikka, no kiitos sinullekin :). Sinähän sen voitkin sanoa, vastaako blogi todellista minääni, noin niinkuin 2h kokemuksella :).

Lempi, juu, muita kehityssuunnitelmia pitäisi itsekin kehitewllä, ehkä tämä jää niiden jalkoihin.Katsotaan.Runosuoni kyllä pulputtaa mutta monta kertaa kilpaillaan sähkökatkojen kanssa, ennättääkö painaa send-nappulaa ennen kuin yhteydet menevät :)

Katriina said...

Nämä kukkakuvat ja muutkin ovat koko blogistanin parhaimmistoa, älä kuvittelekaan muuttavasi suuntaa. Ja tämä lumpeenkukka suorastaan loistaa!

tuike said...

Tää sun blogi on just hyvä näin. Saa toki muuttua, jos on muuttuakseen, mutta mikään pakko ei ole.

Rakastan kukkakuvia. Tekstit on kans hyviä, avaria ja vaihtelevia, jättää tilaa ajatuksille ja tunteille.

T. tuike