11.6.10

under the palm tree


Tänään aloitimme sen, hitaamman ja aivottoman elämän. Niinkuin olemme tehneet kaikkina näinä vuosina, kun lapset ovat olleet koulussa. Siirrymme täysin eri rytmiin. Heräämisen jälkeen aamupala, sitten rannalle, jossa keskimäärin kuusi tuntia, kotona suihku, ruoka ja nukkumaan.

Pakko myöntää.Tämä rytmi väsyttää enemmän kuin mikään muu aikataulu vuoden aikana. Onneksi aika on rajallinen. Lentokonetta odotellessa.

6 comments:

anumorchy said...

Aivoton elama on ihanaa! Olisipa ranta noin lahella.

Satu said...

Lomailu voi olla raskastakin! ;) Nautiskelkaa kuitenkin! Meilläkin poika ilmoitti päättäjäisten jälkeen, että nyt on aivot narikassa. Ja sen kyllä huomaa, sanon minä.

pikkujutut said...

Anu, sopivassa suhteessa aivotonta niin se on parasta. hetken asuimme muutaman kilometrin päässä merestä mutta ei tuntunut hyvältä.Pakko olla tässä kivenheiton päässä kun kerran voidaan.

Satu, ja tämä on vasta loman alkua..:). Lomasta nautiskelua sinnekin, ymmärrän :)

Sateenkaari said...

Kylla sita pitaa valilla elaa sita aivotontakin elamaa.Se on alkamassa taalla meillakin kuumien myöta.Todellakin se on aikaa vuodesta,jolloin on kaikkein vasynein.Talvella en yleensa ota paivanokosia,mutta kuumana kautena kylla.
İhanaa viikonloppua sinne.

Anonymous said...

Mä en tykkää siitä että meidän lasten loma on niin pitkä. Mieluummin se voisi olla lyhyempi ja samoin koulupäivät sitten vähän lyhyempiä. On aika hiivatin raskasta olla suurimman osan ajasta se ainut aikuinen heidän kanssaan....

pikkujutut said...

Sateenkaari, mennään vallan aivottomina kun en vastatakaan muista :)Onneksi kaikkein kuumin aika ollaan poissa, nytkin on jo tuskaa.Mukavia nokosia sinnepäin!

Piilomaja, lasten loma kestää aina tuonne lokakuun alkuun....ja miehen loma muutaman hullun viikon..yhtälö siis sama....on se raskasta,välillä.