14.5.10

incidents


Viime viikolla intialainen miespuolinen röntgenhoitaja käski olla hengittämättä ja painoi napista. Tuli kuva. Ja sitten oli otettava toinen, kun ensimmäinen epäonnistui. Olisin voinut kertoa jo ensimmäistä kuvaa otettaessa ettei lanneranka löydy rintarangasta. Tai sanoinkin muttei hän kuunnellut.

Indonesialainen röntgenlääkäri halusi heittää highfivet kuultuaan, että joogaan. Siinä sitten läiskittiin käsiä. Katsoi kuviani ja sanoi, että uiminen olisi minulle hyvä harrastus. En kertonut etten osaa oikeaa uintitekniikkaa, saan vain niskat kipeäksi.

Samassa huoneessa samaan aikaan oli myös noin 50-vuotias mies housut polvissa. Italialainen ultraäänitohtori kertoi miehelle ettei syytä huoleen ole, tyrää ei ole näkyvissä ja minä katselin seinille, kun en tiennyt mitä muutakaan tehdä.

Toisessa huoneessa ghanalainen patologi sanoi, että hän arvasi oikein diagnoosin. Luki vielä kyllä lausunnonkin, jonka minäkin olin salaa lukenut kävellessäni portaita ylös.

Tarkistin diagnoosin tohtori googlelta muttei se kertonut, keneltä kannattaisi varata aika. Vaihtoehdoiksi valikoitui sisätautilääkäri, ortopedi tai fysiatri. Vai antaisiko vain asian olla, kun ei tässä sairaita olla. Muuten kuin röntgenkuvissa.

9 comments:

Kirjailijatar said...

Kylläpä minua nauratti täällä, vaikken nyt yhtään tiedä, onko tässä mitään nauramisen aihetta. Jotenkin sait vain kuulostamaan tuon kaiken absurdilta. Onpa siellä kansainvälistä porukkaa sairaalassa! Ihmetellä täytyy, vaikka kyllähän Suomessakin hoitohenkilökunta pikkuhiljaa kansainvälistyy. Olisipa noloa, jos housut vedettäisiin kinttuun muiden potilaiden nähden.

Lissu said...

Jahas, sità tehdààn tutkimusta tutkimuksista, joiden tulos voipi olla mità vaan! Kohtahan pààset Suomeen. Siellà on hieman erilainen mentaliteetti noissakin hommissa, kuten hyvin tiedàt! Mukavaa viikonloppua.

Anonymous said...

Lissun kommenttiin liittyen...enpä välttämättä olisi niin innoissani Suomeen pääsemisestä tuon asian yhteydessä. Kovasti kuuluu ettei siellä edes pääse tutkimuksiin!

Jael said...

Hih nauratti kun kuvittelin miten katsoit seinille kun sille polvet housuissa olevalle miehelle tehdään tutkimusta;D
Mites on,eikö ole libanonilaisia lääkäreitä kun kaikki ovat ulkomaalaisia?
Toivottavasti siellä röngtenkuvissa ei näkynyt mitään huolestuttavaa..

Sateenkaari said...

Hih,hih.Kerroitpas hauskasti.Tuli paivan hymy.
Toivottavasti ei mitaan vakavaa kuitenkaan.
Mutta mitenkas sitten ottaa selvaa,missa se vika on,jos kerran noin sekaisin menevat jo rintaranka ja lanneranka.
Piilomajan tavoin en minakaan kovin innossani olisi Suomen laakariin menosta,kun kuulostelee siella asuvien juttuja.
Paitsi tietty yksityiselle puolelle kyllakin.

pikkujutut said...

Kirjailijatar, nauratti vietävästi itseänikin kun sairaalasta ulos pääsin.Pitäisi kai sanoa, että kaikki on kerottu just niinkuin mitä tapahtui. Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa. Niin ja tämä ei ollut paikallinen sairaala, sellaisesta olisi saanut toisenlaisen tarinan.

Lissu, diagnoosi on mitä todennäköisemmin vallan oikea mutten mitään hoito-ohjeita saanut.Rtg-kuvat Suomeen mukaan ja muutama kysymys lääkärille, joka osaa antaa vastaukset, niin olen tyytyväinen :).

Piilomaja, ajat näyttävät todellakin olevan tiukassa yksityiselläkin. Erään toisen asian parissa saattaa jopa käydä niin ettei aikaa löydy. Onneksi lähipiiristä löytyy ammattilaisia, joilta voi kysyä.

Yaelian, jos olisin nähnyt mitä siinä sivulla tapahtuu, olisin odottanut ulkona.Rento ilmapiiri :). Ei ollut paikallinen sairaala, miehen työpaikan työterveyshuoltoa käytin. Kuvat näyttävät ihan hyviltä, vähän toispuoleisilta :).

Sateenkaari, lähetteessä oli thoralumbosacraalialue vaikka sanoin, että riittää nuo alemmat nikamat. Ymmärsi tuo hoitaja sitten lopulta . Yksityiselle menen erikoislääkäriä tapaamaan jos/kun vain ajan saan.

outi said...

Nyt menin sanattomaksi. Ihan hillitön juttu.

pikkujutut said...

Outi, hillitöntä menoa siellä olikin, naurattaa vieläkin :).

Vilijonkka said...

Kansainvälisen elämän kukkasia!