On kulunut jo viisi kuukautta siitä kun luin tämän kirjan.
Yhä edelleen ärsyyntyneisyyskynnys ylittyy kun ajattelen kirjan sisältöä.
Samalla mietin mitä voisin tehdä, ettei enää yhtään kunniamurhaa tapahtuisi.
Järki sanoo, etten voi tehdä yhtään mitään.
Sydän sanoo, että voin tehdä vaikka mitä.
Kumpaa uskoisi?
11 comments:
Vaikeaa sitä on mitään tehdä.Täälläkin on monissa arabikylissä noita kunniamurhia,aina tuntuu pahalta kun sellaisesta kuulee.,Kaikkein pahin tapaus on yksi beduiiniperhe Ramlasta;13 naista murhattu siitä perheestä,ja vasta kai viimeisen murhan jälkeen uskalsivat pari jäljelläolevaa naista avata suunsa ja ovat nyt turvassa. Miten joku voi murhata siskonsa vain sen vuoksi,että tämä puhui puhelimessa.....
tuo on asia,mita ei voi jarjella kasittaa.
Viela löytyy monia maita,missa se on ihan yleistakin.
Saa lukea uutisista myös taalla meilla aina silloin tallöin.
Tallainen on asia,mihin pitaisi puuttua maailmanlaajuisesti,mutta mitenka,niin se saattaa ollakkin vaikeampaa.
Voisko jàrjen ja sydàmen yhdistàà ja tehdà vaikka jotain pienen pientà. Mukavaa pààstà taas blogiisi - pitkàstà aikaa. Katselin myòs Kazbuuraa. Palaan asiaan kohta spostin kautta. Jos bittimaailma suo!
Yaelian, aika yllättävää, että siellä löytyy sillä tässä maassa ei kuulu kulttuuriin. Heti kirjan luettuani, oli yksi lehti juttu perheestä, jossa veli oli murhannut siskonsa ja sitten paljon puhetta ettei näin täällä tapahdu, yleensä.
Kirja kertoi miehistä, jotka olivat tehneet murhat ja syy ei todellakaan ollut mikään suuri, päinvastoin.Joku oli jopa mennyt syyttömänä vankilaan, ja murhaaja eli normaalia elämää.
Sateenkaari, kirjan kirjoittaja on turkkilainen toimittaja ja kertoi pääasiassa turkkilaisista.Heti perään luin toisen kirjan vastaavasta aiheesta ja siinä mentiin jo Pakistaniin ja sinne suuntaan maailmaa.
Sen vähän mitä nyt olen saanut selville ja ymmärtänyt asiaa, niin mikään valtauskonto ei kunniamurhaa hyväksy, enemmän kulttuurisidonnainen asia ja murhia tehdään niin naisille kuin miehille. Onneksi on jo pieniä järjestöjä jotka levittävät sanomaa ja tekevät ruohonjuurityötä.Siitä se lähtee, näin uskon.
LIssu, ammatinvalinta taitaa mennä tässä uusiksi kun löytyy kaikkea mitä haluaisi tehdä :). Toivotaan, että bittimaailma avautuu kunnolla ja yhteydet pelaa.
Ei kuuluu kulttuuriin meillä päin. Eikä tosiaan uskontookaan. Suomessa tapahtuu paljonkin "kunniamurhia" kun naisia kuolee perheväkivallan seurauksena ja aika usein niissä on kyseessä juuri "miehen kunnia" vaikka näin ei asioista yleisesti puhutakaan.
Ihminen on niin käsittämätön. Olen samaa mieltä Mizyenan kanssa suomalaisista "kunniamurhista". Sama juttu, vain eri nimi esim. " mustasukkaisuudesta johtuvan perheväkivallan uhrina kuoleminen".
Mizyena, minun mielestä perheväkivallasta puhutaan Suomessa ja monenlaisia projekteja on käynnissä, esim. Ensi-ja turvakotiliitto järjestää.Ennaltaehkäisevää sekä myös uhriksi joutuneille on toimintaa,Rikosuhripäivystys yms...
Sitä en kyllä tiedä kuinka paljon Suomessa tapahtuu kunniamurha-nimikkeen alle meneviä henkirikoksia.
Se mikä kirjassa yllätti oli naisten rooli kunniamurhan alulle saattajina. Esim. oma äiti saattoi pyytää jotain sukulaistaan tekemään murhan. Toisaalta sitten Suomessa naisten määrä perheväkivallan tekijöinä on myös noussut.
Vilijonkka, totta puhuit,ihminen on käsittämätön.Niin naiset kuin miehet.Luettuani kirjan aloin googlen avustuksella hakea lisää tietoa.Ensin kunniamurhista, sitten perheväkivallasta vain todetakseni aiheen erittäin moniuloitteiseksi ongelmaksi ja teorioita miltä pohjalta asiaa lähdetään käsittelemään löytyy enemmän kuin yksi. Mutta aihe kiinnostaa kovasti.Kirjasto, here I come...
Ei sitä paljon tapahdu,enkä usko sen kuuluvan kulttuuriinkaan,mutta aina välillä kuitenkin tapahtuu.Tuon beduiiniperheen tapaus oli kyllä ihan omaa luokkaansa...
Suomessakin on kunniaväkivalta lisääntynyt maahanmuuton myötä viime vuosina, en tiedä onko kunniamurhia jo tapahtunut, Ruotsissa on jo niitäkin.
Aika peto täytyy ihmisen olla, että murhaa systemaattisesti oman tyttärensä jonkin kunnian tähden, ei voi käsittää. Suomessa esiintyvä perheväkivalta on vähän eri kategoriassa, valitettavaa tosin sekin.
Tarkoitin sitä, että näistä suomalaisista "kunniamurhista" ei puhuta sillä nimikkellä vaan juuri noin kun Vilijonkka muotoili. Mutta toki muuten on vaikka mitä projektia asioiden tiimoilta.
Aivan järkyttäviä tapauksia missä äiti saattaa pyytää asiaa. Selllaista ei varmaan tosiaan suomalaisten kesken tapahdu mutta moni mustasukkaisuussurma menisi "kunniamurha" nimikkeen alle muuten.
Yaelian, yleisesti ei välttämättä ole missään, mutta näitä ikäviä tapauksia näemmä löytyy sieltä ja täältä. Karmaisevia kaikella tapaa.
Mirja, luin toisesta kirjasta erään tapauksen, jossa perhe, vanhemmat ja sisarukset hyväksyivät tyttären naimisiinmenon länsimaisen miehen kanssa niin jotkut kaukaiset sukulaiset jostain Pakistanista tulivat Englantiin ja surmasit nuoren avioparin. Pelastivat suvun kunnian. Järjetöntä!
Mizyena, äidin rooli tuli tavallaan yllätyksenä itselle.Naiivisti sitä on ajatellut että äiti puolustaa lastaan. Tai toisinpäin miten kukaan voi surmata oman äitinsä. Oli sitten kyse kunniamurhista tai perheväkivallasta.
Post a Comment