27.3.09

3+3


Merja haastoi taannoin kertomaan lempipaikoista ja lempiherkuista,rajaten molemmat kolmeen. Haasteellista muttei mahdotonta. Pienen pohdinnan (+ kokonaisen, hyvin nukutun yon ) jalkeen lopputulos oli selkea.

Lempipaikat:

1. Turku, Suomi. Pieni suuri kaupunki. Kaunis ja ruma. Kaikki lahella, toisaalta matkan paassa. Yksityisyytta, yhteisollisyytta. Siella kaksi vahvistui yhdeksi, muokkautui kolmeksi, sitten neljaksi. Siella olo tuntuu kotoisalta.Pikkumiehen kommentti kysyessa mista olet kotoisin: Aiti ja isa on suomalaisia, sisko ja mina turkulaisia.

2. Jerusalem, Israel. Lahi-Idan kaupungeista ehdoton suosikkini. Jos mina voisin paattaa, asuisimme siella. Kulttuurien sekamelskaa. Vanhaa,modernia. Historiaa, nykyteknologiaa. Tuoksuja, makuja.Kaunis ja ruma. Itseasiassa paljon samaa kuin Turussa.
( Kuvassa ylla aarimmaisena oikealla nakyvat valot ovat rajavalot. Sielta paasisi unelmienkaupunkiin, jos raja olisi auki. )

3. Lentokentta, ympari maailman. Kun matkustaa paljon, voi tylsan asian kaantaa painvastaiseksi. Lentokentat voivat olla tylsia paikkoja itsessaan,rakennuksena. Mutta kun katsoo rakenteita syvemmalle niin mita loytyykaan. Lahtoja, palaamisia. Ihmisia. Eri kulttuureja. Eri kansalaisuuksia. Eri tyyppisia matkustajia. Yksinaisia, parillisia,perheellisia, ryhmia. Satoja erilaisia ympari maailman.

Rakastan tarkkailla ihmisia ja keksia mielessani tarinoita ihmisista. Tarinoita, jotka eivat ehka pida paikkaansa mutta saavat pitkat odotusajat lyhenemaan liian lyhyiksi.


Lempiherkut:

1. Karjalanpiirakat ja munavoi. Karjalaisena tama on veressa, geeneissa. Oman aidin tekemia piirakoita ei voita mikaan. Sopivan ohuita, sopivasti taytetta. Juuri voideltuina, ah. Sultsinat olivat tassa kisassa mukana mutta lapsuuden herkku ei nyt aikuisena parjannyt piirakoille.

2. Miehen tekema ruoka. Yhta ei voi valita, herkkuja on monta. Bravuureitakin molemman kaden sormille. Talla hetkella listalla ykkosena,ehka kuitenkin, lasagne. Suussa sulavaa, hetkessa tayttavaa, makuhermoja hivelevaa.

3. Italialainen keittio. Italialaisen ruoan perassa voisin muuttaa Italiaan. Pastat, tomaattipohjaiset kastikkeet, vihannekset, oliivioljy. Aito, italialainen tiramisu on lahella makuhurmiota.

En haasta ketaan, mutta toivottavasti nappaatte haasteen mukaanne..

12 comments:

Jael said...

Tätä olikin kiva lukea!
Yllätyin että laitoit Jerusalemin suosikkikaupungiksisi Lähi Idässä;Jerusalem on mielestäni kiehtova kaupunki, jossa on ihana käydä välillä,mutta pidän enemmän Tel Avivista.

Aah,karjalanpiirakoita, todellista herkkua!
Ja italialainen keittiö on minunkin makuuni!

Sooloilija said...

Jännä tämä juttusi, oli oikein mielenkiintoista lukea. Tuo lentokenttä oli hyvä vastaus, hyvine perusteluineen.

Ja italialainen ruoka on myös minua kaikkein lähinnä. Ja karjalanpiirakoita syödään ainakin kerran viikossa. Useamminkin.

Lissu said...

Karjalanpiirakat ja munavoi. Jes!
Italialainen keittiö. JJJEEEESSSS!
Ensi kuun lopuussa Lissun keittiö muuttaa Sabiinilaisvuorten kainaloon. Tervetuloa sinne. Lissu

Vilijonkka said...

Peräpohjalainen äitini teki kerran karjalaista isääni ilahduttakseen sultsinoita, joihin isäni, etteivät ole yhtä hyviä kuin mammansa tekemät... Minä kyllä pidin kovasti, mutta äitini ei tehnyt sultsinoita toiste, kas. Mulla onkin hämäläinen mies, joten voisinpa joskus kokeilla niitä herkkuja pyöräyttää. Karjalanpiirakoita olen opettanut ayinkin tekemään. Ne ovat sitten ihania.

Maailmassa on niin paljon ihania ja kivan kuuloisia paikkoja, kaikesta innostuu, kuten nyt tuosta sun mainitsemasta Jerusalemista.

mizyéna said...

Ihana haaste. Pitääpä harkita :)

Anonymous said...

Hyvä haaste ja kiinnostava vastaus. En ole kovin paljoa lennellyt, mutta mielestäni lentokentät ovat mielenkiintoisia paikkoja. Etenkin suuret.

Merja said...

Mmmm.. karjalanpiirakat.. kohta niitä saa taas. Kesällä.

Jerusalem kiinnostaisi minuakin.

violet said...

Ensi-istumalta Jerusalem ja Turku samassa lauseessa eivät istu, mutta uskon kyllä että niissä voi olla samaa. Sehän riippuu aivan siitä mitä asioita ottaa huomioon!
Mun anoppini on useasti ollut Jerusalemissa ja kehunut aina.

Hyvät karjalanpiirakat on...HYVIÄ!

pikkujutut said...

Yaelian, mukavaa etta pidit :). Jerusalem on paassyt ihon alle, Tel Aviv jaanyt kaukaisemmaksi.Siina ehka suurin syy. Toisaalta Tel Aviv on muulla tapaa tarkea-eras tarkea kysymys on siella esitetty minulle :).

Sooloilija,oli vaikeaa typistaa, kun juttua olisi tullut enemmankin :). Pizzaa oli juuri iltapalaksi ja maistui.

Lissu, pida varasi, viela voimmekin ilmestya oven taakse :).

Vilijonkka, sultsinat ovat oma lukunsa. Harmi, ettei niita enaa nakynyt mutta ymmarran aitiasi :). Meilla muuten kotona aiti teki sultsinoita piirakoiden kanssa samaan aikaa.Tuli samalla pyorityksella. Jerusalem on tutustumisen arvoinen paikka.

Mizyena, toivottavasti tartut :).

Killisilma, minusta itse lentokenttarakennukset ovat yleensa tylsia mutta ihmiset niiden sisalle tekevat niista mielenkiintoisen.

Merja, kesaa mekin odottelemme.Ja jos vanha tapa pitaa paikkaansa saamme piirakoita jo ensimmaisena iltana. Ei kun Lahi-Itaan reissulle.

Violet, makukysymyksiahan nama ovat. Minusta molempiin on ollut helppo sujahtaa sisalle, ovat suuria mutta kuitenkin pienia.On historiallisia kohteita ja uudempia. Tunnelma on omalta kokemukselta molemmissa ollut minulle samanlainen.

Karjalanpiirakoissa SE juttu on kuoren ohkaisuus ja taytteen paksuus.Ne kun on kohdallaan, hyvaa on.Kaupan valmiit eivat tahan ylla mutta hatavarana voi niita joskus syoda.

_hoya_ said...

Hyvää ruokaa tekevä mies... päiväuni!

s a n s k u :) said...

Kiva postaus. Voi kun jaksaisin leipoa karjalanpiirakoita! AH!!!

pikkujutut said...

_hoya_, tama paivauni on niin ronkeli ruoan suhteen, etta perherauhan sailymisen kannalta hyva kun tekee ruokaa.

Sansku, meilta ei loydy ruisjauhoja, eika puuroriisia, joten odotamme kesaan.