18.9.08

one thing at a time

Asia kerrallaan, sanoo pikkumies, kun luettelen mita hanen tulee tehda. Hoputtaa ei saa. Saman tajusin itse tanaan. Valmista ei tule hetkessa. Loma- ja matkavasymykset on nyt nukuttu pois. Kassit kaapin paalla tyhjina, vaatteet kaapeissa. Asunnon haltuunotto loman jaljelta suurpiirteisesti alussa. Parveke siivottu. Ruokakaapeissa valinnan varaa. Uimassakin jo kayty. Kylla tama taas tasta.

This year it truly takes more time than ever to adjust life back here. Needs to do one thing at a time. Every single day something new. But slowly.

4 comments:

mizyéna said...

Mulla ainakin se matkaväsymys tekee olon kurjaksi parina ekana päivänä. Mekin kun matkustetaan pitemmän kaavan kautta juuri tuollainen 17 tuntia.

Toivottavasti pian helpottaa.

Milloin siellä koulut alkaa?

pikkujutut said...

Marita, ei pitaisi valittaa mutta kuumuus on yksi syy, mika hidastaa ;).Hiljaa hyvaa tulee.

Osa, esim.ranskalainen koulu jo aloittanut, ylaluokat myos. Meilla alkaa keskiviikkona, on jonkin ajan ja sitten ramadanin paattymisloma ja oikeastaan vasta sitten starttaa kunnolla.

mizyéna said...

Ymmärrän :) Meilläkin oli vastassa ne valtavat helteet mutta nyt jo helpottaa sekä olo että ilmanala.

Heli said...

Hoputtaminen on yleensä ainakin meillä yksi pahimmista asioista, joihin voin syyllistyä. Sen jälkeen mikään ei onnistu.